Satovakuutukset halpenivat veromuutoksen verran
Maatilojen talous on tilakoon kasvaessa entistä haavoittuvaisempi satovaihtelulle. Jos sadolle mielii vakuutuksen kesälle 2019, on kohta kiire.Satovahinkovakuutuksia tarjoavat OP Vahinkovakuutus sekä LähiTapiola ovat siirtäneet vakuutusmaksuveron poiston täysimääräisenä satovakuutustensa hintoihin.
Vakuutusmaksuvero on 24 prosenttia. Osana hallituksen viime vuonna sorvaamaa maatalouden kriisipakettia vero päätettiin poistaa satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutuksilta.
Muutos tuli voimaan maaliskuussa.
"Alensimme satovahinkovakuutusten hintoja jo vuodenvaihteessa, kun oli annettu ymmärtää, että verottomuus astuisi voimaan ensimmäinen tammikuuta alkaen", vakuutuspäällikkö Teppo Raininko OP Vahinkovakuutuksesta kertoo.
"Veroetu on siirretty suoraan lyhentämättömänä asiakkaiden hyväksi. Lakimuutosta valmistelevassa hallituksen esityksessä tätä myös edellytettiin", vastaa kehityspäällikkö Sami Myyrä LähiTapiolasta.
Molemmissa yhtiöissä hintamuutoksen uskotaan lisäävän viljelijöiden kiinnostusta vakuutuksiin.
"Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaiset viljelykset ovat alivakuutettuja. Myös tilakoon kasvu vaikuttaa siihen suuntaan, että tilojen talous on entistä vahvemmin vuotuisesta satovaihtelusta riippuvainen", Myyrä sanoo.
MT kysyi yhtiöiltä onko niiltä tulossa uudenlaisia vakuutuksia tarjolle.
Molemmista firmoista kerrotaan kehitystyön olevan käynnissä, mutta varsinaisia uusia tuotteita ei mainita.
"Suunnittelemme parhaillaan toimenpiteitä satovahinkovakuutuksen kehittämiseksi saatujen kokemusten ja asiakaspalautteen pohjalta ja selvitämme eri vaihtoehtoja tulevaisuutta ajatellen", Raininko sanoo.
"Markkinoiden kehittyessä kehitämme jatkuvasti satovakuutustuotetta. Esimerkiksi vuoden 2017 sateisuuteen reagoimme niin, että vakuutusta kehitettiin huomioimaan myös pitkäaikaiset sateet", Myyrä kertoo.
"Seuraamme myös aktiivisesti satovakuutusten kansainvälistä kehitystä. Esimerkiksi vahinkojen arviointiin liittyvä teknologia kehittyy nopeasti", hän jatkaa.
Molemmista yhtiöistä kerrotaan, että vakuutuksen ottaneita tiloja on viime kasvukausina ollut muutamia satoja.
Sääoloiltaan kesät 2017 ja 2018 olivat haastavia, joten vahinkokorvauksia on useille vakuutuksen ottaneille viljelijöille maksettu.
OP:sta todetaan korvausten ylittäneen maksukertymän.
"Kaikkina kolmena vuotena, jolloin satovahinkovakuutuksia on ollut, on korvausmeno ylittänyt selvästi maksutulon. Tämä on ollut vakuutuksenottajille hyvä vakuutus. Toki kielteisiäkin korvauspäätöksiä on tehty", Raininko sanoo.
"Kehittyvillä markkinoilla sattuma vaikuttaa toistaiseksi liikaa maksujen ja korvausten suhteeseen, jotta voisimme sanoa miltä tilanne näyttää pitkällä aikavälillä", Myyrä toteaa.
Jos kesälle 2019 satovahinkovakuutusta mielii, pitää se ottaa ennen kasvuston perustamista eli ennen kylvöjä.
Valtion maksamat satovahinkokorvaukset päättyivät vuoteen 2015.
Vuonna 2018 peltoalasta oli vakuutettuna vain noin yksi prosentti. Kasvintuhoojavahinkojen varalle ei ole tällä hetkellä tarjolla vakuutuksia.
Tammikuussa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi MT:lle, että satovahinkojen verosta luopumisella luodaan pohjaa vakuutuksiin siirtymiseen.
Valtion kriisipaketeissa ongelmina on ollut, että rahojen liikkeelle saanti kestää ja tuki on vaikea kohdentaa, Orpo sanoi. Vakuutuksilla päästään tilakohtaisiin korvauksiin, kun taas kriisituet menevät alueiden tai kasvilajien mukaan.
Vakuutusmaksuvero on poistettu satovakuutuksilta vuoden 2027 loppuun.
Tänä aikana seurataan vakuutusmarkkinan toimivuutta ja pyritään varmistamaan verovapautuksen siirtyminen vakuutusten hintoihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


