Savolainen ohjelmistotalo katsoo myös kirjanpitoa viljelijän silmin ‒ ”Pitää puhua samaa kieltä asiakkaiden kanssa”

Pentti Korkiatupa, Marika Hiltunen ja Susanna Hämäläinen pitävät asiakaskontakteja tärkeinä sekä palvelun että tuotekehityksen kannalta.  Kuva: Pentti Vanska

”Olemme ohjelmistoyritys, mutta myymme kokonaispalvelua, emme vain ohjelmistoa”, kertoo yrityksen perustajiin kuuluva toimitusjohtaja Pentti Korkiatupa.

Yrityksen noin 10 000 asiakkaasta suuri osa on maaseutuyrityksiä, mutta joukossa on myös lukuisia tilitoimistoja, pk-yrityksiä ja yhdistyksiä.

Maatilojen määrä on vähentynyt jo pitkään, mutta jäljelle jäävät tilat tarvitsevat yhä kattavampia palveluita muun muassa johtamisen tueksi. Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan jatkuvaa tuotekehitystä.

”Juuri kun jokin tuote vakiintuu, tarvitaan jo uusi”, asiakaspalvelupäällikkö Marika Hiltunen toteaa.

Sähköisen taloushallinnon suosio kasvaa jatkuvasti myös maaseutuyritysten keskuudessa.

”Mitä helpommiksi sovellukset muuttuvat, sitä matalampi kynnys niiden käyttöön ottamiseen on. Jos koko terminologia on outoa, palvelua on vaikea omaksua. Meidän tehtävämme on sanoittaa se niin selkeään muotoon, että jokainen osaa ja uskaltaa käyttää”, myyntipäällikkö Susanna Hämäläinen selittää.

Reaaliaikainen tieto helpottaa taloustilanteen hallintaa ja siihen perustuvia ratkaisuja. Siitä ovat usein kiinnostuneita myös rahoittajat.

”Tärkeimpien analyysien nopea toimittaminen voi edesauttaa rahoituspäätöksen saamista”, Korkiatupa sanoo.

Samalla yhtiön tuotteella onnistuu sekä maatilan että osakeyhtiön verotilinpäätöksen tekeminen.

Sähköinen tiedonkulku ja erilaiset yhteydenpitovälineet mahdollistavat yhteistyön myös kaukana sijaitsevan tilitoimiston kanssa.

”Kun tilitoimisto saa mainetta hyvästä erikoisosaamisesta, asiakas voi olla vaikka Salossa ja tilitoimisto Kiuruvedellä”, Hämäläinen sanoo.

Taloushallinnon lisäksi Suonentiedon ohjelmistoja käytetään muun muassa lohkokirjanpitoon ja viljelysuunnitteluun. Yksi tyypillinen käyttökohde on urakointi.

”Urakoitavia lohkoja ei tarvitse lähteä kiertämään, eikä urakoitsija mene vahingossa väärälle lohkolle”, Hämäläinen listaa.

Suonentieto pitää vahvuutenaan sitä, että monella yrityksen 27 työntekijästä on juuret maaseudulla, mikä lisää kosketuspintaa asiakkaiden elämään.

”Pitää puhua samaa kieltä asiakkaiden kanssa”, Korkiatupa sanoo.

Asiakkaiden yhteydenottoihin vastataan puhelimitse ilman chatteja tai muita robottitoimintoja. Suorat asiakaskontaktit vievät työaikaa, mutta niistä halutaan pitää kiinni.

”Selvitys alkaa heti kun asiakas soittaa, ja hyvin usein ongelma ratkeaa jo puhelun aikana”, Hiltunen kertoo.

Hänen työhönsä kuuluu jonkin verran myös kouluttamista, joka nykyisin tehdään pääosin etänä. Usein asiakaskontaktien kautta nousee myös uusia ideoita ohjelmistojen toimintoihin.

Maatalosalan tapahtumissa keskusteluja ohjelmistoista käydään runsaasti. Sitä Hämäläinen ja Hiltunen odottavat myös Maatalouskonemessuilta, joille Suonentieto osallistuu.

Viime aikoina ohjelmistoyrityksen kehityskohteena ovat olleet etenkin erilaiset rajapinnat, joiden avulla tietoa voidaan tuoda muista asiakkaiden käyttämistä järjestelmistä.

”Juuri nyt ei ole työn alla mitään suurta, mutta ohjelmistoihin tehdään kymmeniä parannuksia vuodessa. Asiakkaiden kuuntelemisen lisäksi tuotekehitystä ohjaavat säädösmuutokset sekä viranomaisilmotusten ja käytäntöjen ajantasaistaminen”, Korkiatupa sanoo.

”Tavoite on, että tiedot ovat mahdollisimman hyvin ajan tasalla ja rukkasten jälkien määrä tiedonkulussa vähenee, koska se vähentää myös virheiden mahdollisuutta.”