Viljan toksiinipitoisuudet ovat nousseet viime vuosikymmeninä – tutkija toivoo, että viljelijät kuivaisivat viljan hyvin ja viipymättä
Tänä kesänä punahomeriski on onneksi matala.
Kaura on viljoista herkin punahometoksiinien muodostukselle. Vasemman yläkulman jyvissä punahomekasvustoa. Alakulmassa pieniä jyviä, jotka kannattaa lajitella pois sadosta punahomeriskin vähentämiseksi. Kuva: Lauri Lehtilä, Sanne Katainen, Kari SalonenPunahometoksiinien riski on kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että toksiinipitoisuudet olivat Suomessa aivan toista luokkaa esimerkiksi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, jolloin korkea toksiinipitoisuus oli tutkijan sanoin ”oikea löytö”.
Erityisen vakavia punahomevuosia olivat 2016 ja 2017. ”Niinä vuosina jopa neljännes kaurasadosta ei kelvannut elintarvikeraaka-aineeksi. Onneksi vuosi 2018 katkaisi toksiinikierteen.”
Syynä punahomeriskin kasvuun ovat sään ääri-ilmiöt.
”Nykyisin on entistä pidempiä jaksoja, jolloin on hyvin sateista tai hyvin kuivaa. Jos sadejakso osuu viljojen riskikohtiin, eli kukintaan tai kahteen sadonkorjuuta edeltävään viikkoon, punahomeriski on suuri.”
Pitkät kosteuden viipymät kasvustoissa ja yli kymmenen asteen lämpötilat kasvattavat riskiä, Hietaniemi kuvailee. Lisäksi metsä ja vesistö voivat muodostaa riskejä kasvattavan kostean mikroilmaston.
Toinen syy on Hietaniemen mukaan punahometta aiheuttavien Fusarium-sienilajien jakauman muutos. Etenkin voimakkaasti DON-toksiineja tuottava Fusarium graminearum -laji on yleistynyt huomattavasti.
DON-toksiinit ovatkin toksiinien eli myrkyllisten aineiden valtatyyppi Suomessa. Muun muassa Englannissa yleisiä T-2- ja HT-2-toksiineja havaitaan Suomessa vain harvakseltaan.
”Tilannetta on kuitenkin seurattava tarkkaan. Nämä toksiinit ovat kymmenen kertaa myrkyllisempiä kuin DON-toksiinit.”
Hietaniemi ei kuitenkaan halua maalata kauhukuvia punahomeen tulevaisuudesta.
”Teemme jatkuvasti hyvää yhteistyötä Vilja-alan yhteistyöryhmässä ja koko vilja-alalla. Nollatulokseen emme pääse, mutta hyvään tilanteen hallintaan panostetaan jatkuvasti.”
Tänä kesänä punahomeriski on matala. Hietaniemi kertoo, että heinäkuun lopussa riski oli kohonnut vain paikallisesti pienillä alueilla länsirannikolla ja Lounais-Suomessa.
Miten punahomeriskiä voidaan sitten vähentää? Hietaniemi kertoo, että olennaisinta on ennaltaehkäisy.
Viljelijä voi pienentää riskiä käyttämällä sertifioitua tai kunnostettua, puhdasta ja peitattua siementä, noudattamalla monipuolista viljelykiertoa ja ehkäisemällä lakoontumista.
Lisäksi kasvin kasvukunnosta huolehtiminen tuottaa tulosta. Hietaniemen mukaan hyvinvoiva kasvi on aina kestävämpi tautihyökkäyksiä kohtaan. Kestävyyttä voidaan lisätä myös kasvinjalostuksella ja lajikevalinnalla.
Kemiallisen kasvitautitorjunnan teho on puolestaan ristiriitainen – ainakin toistaiseksi.
Yhteyksiä ruiskutusten ja punahomeen vähentymisen välillä on Hietaniemen mukaan havaittu, mutta ruiskutuksen ajoittaminen vaatii vielä tarkkuutta.
Kuivaukseen kannattaa panostaa myös vuosina, jolloin punahomeriski on matala. Tämä johtuu siitä, että kevyet jyvät, akanat ja roskat sisältävät eniten toksiineja.
”Toivon, että viljelijät kuivaisivat viljan hyvin ja viivyttelemättä eivätkä seisottaisi sitä kosteana kärryssä. Välitön kuivaus on tärkeää varsinkin, jos vilja on korjattu riskioloissa. Optimaalinen kosteus puidessa on alle 20 ja kuivauksen jälkeen alle 14 prosenttia.”
Mikäli punahome on jo päässyt iskemään, voidaan apuna käyttää viljan lajittelua.
”Kevyet, punahomeen heikentämät jyvät saadaan sillä tavoin pois.”
Punahomeen ehkäisyyn saadaan apua ennustemalleista, jotka kertovat, milloin punahomeriski on suurimmillaan. Luonnonvarakeskus on kehittänyt aiemmin käytettyjen, karttapohjaisten mallien jatkumoksi digitaalisen ennustemallin, Early Warning -palvelun.
Sovelluksessa yhdistetään Ilmatieteen laitoksen säädata ja Luken mittaustieto punahomeesta.
Mallin tulos on liikennevalovärein ilmaistava arvio, joka kertoo viljelijälle alueellisen punahomeriskin.
Early Warning -mobiilisovellus tulee käyttöön tänä syksynä.
”Tarkoitus on, että viljelijä pystyisi itse täydentämään ja tarkentamaan ennustetta myös oman tilansa tiedoilla. Tietoja esimerkiksi viljelykierrosta, lajikkeesta ja viljelytoimista tai oman tilan sääaseman mittaustuloksista voitaisiin hyödyntää”, Hietaniemi kuvailee.
EU:ssa suunnitellaan sitovien raja-arvojen asettamista T-2- ja HT-2 -toksiineille. Aiemmin näiden toksiinien pitoisuuksille viljatuotteissa on ollut ohjeelliset viitearvot.
”Komissio antoi vuonna 2013 suosituksen seurata näitä toksiineja tarkemmin. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) teki riskinarvioinnin, jonka perusteella T-2 ja HT-2-toksiineille olisi hyvä asettaa sitovammat raja-arvot”, kertoo erityisasiantuntija Elina Pahkala maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tällä hetkellä sitovat arvot on asetettu punahometoksiineista deoksinivalenoli (DON), zearalenolille ja fumonisiineille.
Tulevat sitovat raja-arvot ovat mahdollisesti nykyisiä ohjearvoja tiukempia.
”Näitä toksiineja on seurattu Suomessa systemaattisesti jo muutaman vuosikymmenen ajan. Pitoisuudet viljoissa tunnetaan hyvin, joten raja-arvojen asettamisella ei todennäköisesti tulisi olemaan suuria vaikutuksia, esimerkiksi viljaerien hylkäyksiä. Tutkimuksen tarve tulisi kuitenkin kasvamaan.”
Ilmastonmuutos voi lisätä punahometoksiinien määrää, Pahkala kertoo. Koska pitoisuudet ovat sääriippuvaisia, ne vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen.
Komissio onkin ehdottanut, että punahometoksiinien raja-arvoissa huomioitaisiin vuosittaiset vaihtelut. ”Ei kuitenkaan ole tietoa, kuinka tämä aiotaan toteuttaa. Lähestymistapa on uudenlainen.”
Esityksen valmistelua jatketaan syyskuussa komission työryhmien seuraavissa kokouksissa.
Punahomesanastoa
- Punahome: Fusarium-lajin sienten aiheuttama viljojen kasvitauti. Sen oireita ovat
- tähkylöiden heikko kehitys ja ruskettuminen, punertava home, pienet ja kevyet jyvät, heikko itävyys.
- Hometoksiini: Sienen tuottama myrkyllinen aine.
- DON: Deoksinivalenoli, yleisin Fusarium-sienten tuottamista hometoksiineista.
- Muita toksiineja: T2, HT-2, zearalenoni, fumonisiinit.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
