Luopumisen tuskaa maitotiloilla: "Ikävä tulee kaikkea"

Moni luopuu tänä vuonna karjastaan kannattavuusongelmien vuoksi. 

Maidosta liian vähän maksetaan.

Tuottaja ei saa maksettua laskujaan.

On lähdettävä töihin muihin,

Laitettava koko elämä uusiin puihin.

Iso auto lehmät muualle kuskaa,

Emäntä itkee luopumisen tuskaa.

Isäntä ei saa sanaa sanottua,

Vaikka pahaa oloa tekisi mieli karjua.

Runo lähti kiertämään sosiaalisessa mediassa hetkessä. Ehkä se johtui siitä, että säkeet soivat ajankohtaisen viestin tahdissa.

Maitotilojen lopettamistahti on poikkeuksellisen kova: määrän ennustetaan putoavan jopa 500:lla vuoden loppuun mennessä.

Esikuvana on lypsykarjan pidosta luopunut, Pohjanmaalla asusteleva pariskunta. "Heitin ajatukset ilmoille, mutta itse runo on toisen emännän käsialaa", nimettömänä pysyttelevä nainen kertoo.

Ratkaisuun ajoi kannattavuus. Vaadittavat investoinnit olivat liian suuria. Päätös ei silti syntynyt muutamassa yössä.

"On se pitkään pyörinyt mielen päällä, kun maidon hinta on tasaiseen tahtiin tullut alaspäin. Kevään hinnanpudotus oli viimeinen niitti."

Runo jatkuu:

Mihin tämä maa onkaan menossa,

Kun ruuan tuottajaa ei pidetä arvossa?

Täytyy tuottajallakin toimeentulo olla,

Eivät kaikki voi kaupunkiin tulla.

Kuinka monen maatilan pitää vielä lopettaa,

Vastako ruokapula meidät opettaa?

Mitä entisestä elämästä maitotilan emäntänä jää ikävä?

"Lyhyesti kiteytettynä ikävä tulee kaikkea: työtä itsessään, eläimiä. Se tunne kun navettaan meni ja huomasi, että jokainen on juuri sua sinne odottanut.

Elämän on rytmittänyt niiden mukaan. Kyllä sitä miettii, mihin pisteeseen suomalainen maatalous viedään, ennen kuin se parempi kausi sieltä tulisi."

Päättäjiä on herätelty maitotilallisten vaikeaan tilanteeseen poikkeuksellisin keinoin.

Ryhmä maatilan emäntiä on lähettänyt päättäjille yhteensä 500 jääkaappimagneettia.

Magneetti on lähetetty kirjeen kera muun muassa kaikille kansanedustajille, ruokapalveluiden tuottajille, kuten Amicalle ja Fazerille, Kuntaliittoon, 25 suurimmalle kaupunginjohtajalle, SOK:n hallinnolle sekä tasavallan presidentille puolisoineen.

Joillekin tahoille, esimeriksi Kotipizzalle, magneetti lähetettiin kiitoskirjeellä varustettuna, sillä yritys käyttää kotimaisia raaka-aineita.

Magneetin on saanut myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tukipalvelujohtaja Tuula Lasander. "Se oli erikoinen lähetys, käsin kirjoitettu kuin ennen vanhaan. Mielenkiintoinen ja hyvä idea."

Lasander on juuri palaamassa ruokalista-strategian työryhmästä. "Olen suomalaisen maitotilan fani ja suosin kotimaista, mutta en koe, että pystyisin käyttöä työn puolesta lisäämään."

Kotimaisuutta itsessään ei voi hankintalain takia pitää kilpailutuskriteerinä, Lasander sanoo. "Kotimaisuudelle löytyy muita perusteita, kuten laatu ja se mitä asiakkaat haluavat."

Kaikkia magneettiposti ei ole tavoittanut. Ei tullut perille, sanoo maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sdp.). Samaa sanovat valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) ja valiokunnan jäsen Jukka Kopra (kok.).

"On varmaan kaikkien muiden pinojen joukossa. Ongelma on tiedossa hyvin yleisellä tasolla. Tämän kesän jäljiltä taitaa kaikilla olla kauhea hätä. Se on kyllä huono juttu", Kopra sanoo.

Magneettikirje ei ole tavoittanut myöskään esimerkiksi Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajalaa tai Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Kari Kulmala (sin.) tietää heti, mistä on kyse. "Se oli erittäin mukava kirje. Minulla on magneetti tietokoneessa kiinni. Luen itse kaikki kirjeeni."

Kulmala asuu lähellä Niiralan rajanylityspaikkaa ja korostaakin Venäjän pakotteista irti pääsemistä. "Olen aika paljon ollut Pietarissa ja Moskovassa, ei kaupoista puutu mitään. Joka tapauksessa maitotuotteita menee sinne muualta."

Tuppurainen on huolestunut tilallisten jaksamisesta.

"Kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma, ei vain yksittäisten tilojen asia. SDP tukee budjettiesityksessä esitettyä maatalouden kriisipakettia. Kotimainen maidontuotanto on huoltovarmuuskysymys, mikä on tämän päivän maailmassa entistä tärkeämpi näkökulma."

Kalmarissa aihe herättää voimakkaita tunteita. "Koitan kaikkeni tehdä, että ne väylät, joilla pystytään tilannetta helpottamaan, niin toimenpiteitä tehtäisiin", hän sanoo.

Viljelijöiden kriisipaketti, Välitä Viljelijästä -hanke, normien purku ja työ reilujen markkinoiden eteen, Kalmari luettelee tehtyjä ja vielä tekeillä olevia toimia.

"Kyllä kaupan asema on tässä se kaikista merkittävin." Myös Kilpailu- ja kuluttajavirastoon vaikuttamista Kalmari korostaa. "Kilpailun ei tulisi mennä halvimman bulkin mukaan."