Karjanhallintajärjestelmä keventää työtaakkaa
Herd Navigator vihjaa hoitajalle, mikä lehmistä tulee pian kiimaan ja minkä utare on tulehtunut.
Leevi Paavola lisää lypsyrobottiin rehua Virpi Paavolan ohjeen mukaan. Kuva: Jyrki Johannes TervoKAUSTINEN
Virpi ja Petri Paavola hankkivat kesällä 2012 karjanhallintajärjestelmän lehmien terveyden seurantaan ja kiimojen tarkkailuun. Lypsyrobottiin yhdistettävä Herd Navigator tutkii maidosta, milloin lehmällä on kiima, utaretulehdus tai ketoosi. Se kertoo myös ruokinnan valkuaistasapainosta.
Paavoloiden tärkein tavoite oli hedelmällisyyshäiriöiden seulominen, jotta poikimavälit eivät venyisi. Järjestelmän myötä poikimaväli on lyhentynyt 445 päivästä viimeisimmän kausiraportin 393 päivään.
De Lavalin järjestelmästä on kiimantarkkailussa suuri apu, mutta omia silmiä pitää edelleen käyttää.
”Kiimanseuranta vie isossa karjassa lähes yhden henkilön työpanoksen. Nyt Herd Navigator auttaa seulomaan ne, joita pitää tarkkailla”, Virpi Paavola kertoo.
Laite nopeuttaa myös eläinlääkärikäyntejä. ”Voimme jo soittaessa kertoa, että meillä on ehkä tällaista ja tällaista."
Tiineystarkastuksia on vähennetty. Ennen kullekin lehmälle tehtiin tiineyden aikana kolme tarkastusta, nyt vain yksi.
Järjestelmän veroton hinta kahden lypsyrobotin maitotilalle on hieman yli 50 000 euroa. Päälle tulevat laitteen huoltokustannukset sekä näyte- ja pesuaineet, joita tarvitaan yhtä lehmää varten 53 eurolla vuodessa.
Eläinlääketieteen tohtori Juhani Taponen Helsingin yliopistosta pitää laitetta erinomaisena kiimantarkkailun apuvälineenä, muttei usko kovin hyvään taloudelliseen kannattavuuteen.
Hedelmällisyyden taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida, koska laskelmissa voi ottaa huomioon suuren määrän eri asioita. Poikimavälin pidentyminen yhdellä päivällä maksaa kuitenkin 1–2 euroa.
”Jos lehmä on muuten terve, niin aika kauan kannattaa yrittää tiineyttää”, Taponen kommentoi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
