Yhdysvalloissa holstein-lehmien vanhemmat ovat nyt läheisempää sukua kuin serkukset – Suomessa sukusiitosaste ei ole yhtä korkea, mutta kehittyy huolestuttavaan suuntaan

Hollannin Frieslandista kotoisin oleva mustavalkoinen holstein on maailman yleisin lypsyrotu. Suomessa sen osuus lypsylehmistä oli runsaat 51 prosenttia vuonna 2019. Kuva on Kiteen Muurikki-näyttelystä vuonna 2018. Kuva: Lari Lievonen

Viking Geneticsin jalostussonni VH Stool. Kuva: Alex Arlink

Holstein-lehmien jalostus on edennyt nopein harppauksin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.

Osaksi etenemisen taustalla on sukusiitos. Yhdysvaltojen holstein-naaraiden sukusiitosaste on tällä hetkellä yli 8,5 prosenttia. Käytännössä holstein-lehmien ja -hiehojen vanhemmat ovat siis keskimäärin läheisempää sukua kuin serkukset, joiden sukusiitosaste on 6,25 prosenttia.

Sukusiitosasteen kasvu on nopeutunut sen jälkeen, kun genomivalinta otettiin käyttöön.

Tiedot ovat peräisin Nauta-lehdessä viime lokakuussa julkaistusta Holstein International -lehden artikkelista, jonka on kirjoittanut Stephan Schneider.

Suomessa sukusiitosaste itsessään ei ole huolestuttavan korkea, mutta sen kiihtymistahdista olemme hieman huolissamme, tutkimusagronomi Jukka Pösö jalostusorganisaatio Fabasta kertoo.

Vuonna 2015 Suomen holstein-naaraiden sukusiitosaste oli 5 prosenttia. Kiihtymisluvuissa Suomi on viime vuosina ollut Euroopan kärkeä, kun holsteinien sukusiitosastetta vuosittain kartoitetaan maailman laajuisesti.

"Sukusiitosaste kiihtyy nyt Suomessa nopeasti, mutta muissa maissa sama on saattanut tapahtua jo aiemmin", Pösö pohtii.

Eri maissa lasketut sukusiitosluvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia keskenään, mutta sukusiitosasteen nousu on.

Maailman ruokajärjestö FAO suosittelee, ettei sukusiitosaste saisi kasvaa yli yhtä prosenttia sukupolven aikana. Lypsykarjalla tämä tarkoittaa 0,25 prosentin nousua vuodessa.

Tuoreimpien lukujen mukaan Italiassa ja Yhdysvalloissa sukusiitosasteen kiihtyminen ylitti hiuksenhienosti rajan. Kiihtymisvauhti oli siellä 0,26 prosenttia. Kanadassa vauhti oli 0,25 prosenttia. Seuraavana listalla oli Suomi lukemalla 0,20 prosenttia. Esimerkiksi Kiina ei ole mukana maailman holstein-rodun organisaatiossa, missä sukusiitosasteen nousua tarkkaillaan.

Schneider mainitsee artikkelissaan, että sukusiitos on ”vakavan huolen tai vähintäänkin keskustelun arvoinen asia” etenkin Pohjois-Amerikassa.

Sukusiitosasteen nousu on kolikon kääntöpuoli sille, että jalostus etenee nopeasti ja eläinaines paranee. Faba kiinnittää asiaan huomiota tarjoamassaan jalostussuunnittelussa. Lopulliset päätökset tehdään tilatasolla, mutta Pösö ei halua syyllistää tuottajia.

"Pitkässä juoksussa siementuotantoyhtiöt ovat valinnoillaan vastuussa siitä miten sukusiitosaste kehittyy. Karjanomistajat käyttävät niitä sonneja, joita on tarjolla."

Sonnivalikoimaa luodaan Faban yhteistyöyrityksessä Viking Geneticsissä niin, että jalostuksessa päästäisiin eteenpäin ilman, että sukusiitos juuri nousee. Pösö toivoo, että myös muut sukusoluja myyvät yritykset kiinnittäisivät huomiota asiaan.

"Lyhyellä tähtäimellä muutaman sonnin käyttö voi tuoda hyviä tuloksia, mutta pitkällä aikavälillä tilanne on eri."

Sukusiitosasteen vaikutus on päinvastainen kuin risteytyselinvoiman, eli heteroosin. Pahimmillaan jälkeläinen saa sukusiitoksen seurauksena haitallisen geenin molemmilta vanhemmiltaan, jolloin se ilmenee.

Genomitestauksella pystytään karsimaan viallisen geenin kantajien jälkeläisistä uudet kantajat pois ja valitsemaan ne, joilla ei ole haitallista geeniä. Joissain tapauksissa haitallista geeniä kantavan sonnin käyttö voi olla perusteltua, jos muita hyviä ominaisuuksia on paljon. Vakavimmissa tapauksissa geenivirhettä kantavat jalostuseläimet pyritään karsimaan.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

"Karsiminen kaventaa populaatiota, ja myös perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpito on tärkeää. Jos jokin ominaisuus ei ole hyödyllinen lypsykarjalle nyt, se voi olla sitä joskus myöhemmin", Pösö muistuttaa.

Samasta syystä halutaan pitää yllä myös useita eri rotuja.