Pohjois-Karjalaan suunnitellaan uutta myllyä – viljelijöille yritetään saada tieto ennen ensi kevään kylvöjä

Liperin mylly tuhoutui kesäkuussa tulipalossa. Siitä on jäljellä enää viljasiilot. Vanhalle meijeri- ja myllyalueelle suunnitellaan nyt uutta toimintaa, mutta myllyä sinne ei ole nousemassa. Kuva: Lari Lievonen

Pohjois-Karjalassa selvitetään uuden myllyn rakentamismahdollisuuksia, kun Liperin mylly tuhoutui tulipalossa kesäkuussa.

Maakunnassa on perustettu myllytyöryhmä, jossa on mukana laajasti alueen maatalous ja elintarvikealan toimijoita, kertoo MTK Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Vilho Pasanen.

Liperin mylly oli Pohjois-Karjalan viljelijöille tärkeä. Se osti leipäviljaa omiin tarpeisiinsa ja välitti rehuviljaa. Lisäksi siellä oli luomurehujen valmistusta ensin Raision ja sittemmin Lantmännen Feedin kumppanina.

Liperin myllyn yrittäjät tekivät loppukesästä päätöksen, että uutta myllyä ei rakenneta. Rahoituskulut olisivat olleet liian suuret, koska vakuutuskorvaus ei olisi kattanut kuluja.

Työryhmässä selvitetään myllyn lisäksi myös muita viljan jatkojalostuksen ja viljakaupan mahdollisuuksia alueella.

Maakunnan leipomot haluaisivat paikallista raaka-ainetta, Pasanen toteaa. Leipäviljojen viljelyä alueella on, mutta tällä hetkellä ketjun välistä puuttuu isompi mylly.

Tavoitteena on, että selvityksen avulla löytyisi yrittäjä tai usean yrittäjän ryhmä mylläreiksi.

Suurimmaksi haasteeksi tulee kannattavuus. Uuden myllyn rakentaminen on useiden miljoonien eurojen projekti, vaikka hyödynnettäisiin käytettyjä laitteita.

Markkinoilla uuden pelurin täytyisi erottautua muista eli erikoistua esimerkiksi puhdaskauraan tai rukiiseen, työryhmässä on pohdittu.

Myllytyöryhmä pyrkii nopeaan toimintaan, jotta viljelijät saisivat lisätietoa ennen ensi kevään kylvöjä.

Vielä ei ole tarkkaa tietoa, ovatko alueen viljelijät muuttamassa merkittävästi viljelysuunnitelmiaan, kun yksi suuri viljanostaja on myllyn palon takia poissa pelistä.

MTK Pohjois-Karjala on suositellut tuottajille Viljatori.fi-palvelun käyttöä, jossa viljan myyjät ja ostajat kohtaavat.

Rehuviljalle lähin suuri ostaja on A-Rehu Varkaudessa, noin sadan kilometrin päässä Liperistä. Leipäviljaa Pohjois-Karjalasta menee jonkin verran muun muassa Utajärvelle Kinnusen myllylle, jonne matkaa on useampi sata kilometriä.

Tilojen välinen viljakauppa on saattanut lisääntyä tänä vuonna Pohjois-Karjalassa, mutta tarkkoja lukuja asiasta ei ole, Pasanen sanoo. Tänä kesänä viljaa päätyi alueella aiempaa enemmän vihantarehuksi.

Leipävilja-alaa voisi periaatteessa siirtyä tulevaisuudessa erikoiskasveille, mutta se jää nähtäväksi.

”Ne ovat tilakohtaisia ratkaisuja”, Pasanen toteaa.

Talven aikana viljelijöille aiotaan tarjota ViljaTavastia-­tyyppistä mallia, Pasanen kertoo.

Tarkoituksena olisi koota tilojen viljaeristä isompia yhteis­eriä myllyjen ja rehuteollisuuden käyttöön.

ViljaTavastia on MTK-­Hämeen aloitteesta vuonna 2016 perustettu viljanviljelijöiden osuuskunta, jolla on nyt yli 500 jäsentä eri puolilla maata.

Myllyn puuttumisen lisäksi alueen viljelijöillä on toinen iso ongelma: valkoposkihanhet.

Hanhituhot ovat vähentäneet syysviljojen viljelyä, Pasanen sanoo.

Tuhoja syntyy oraille sekä syksyllä että keväällä, kun hanhet syövät muuttomatkansa varrella pahimmillaan koko pellon paljaaksi.