Kehittyvät maatottivat johdon gm-viljelyssä
Kuva: Viestilehtien arkistoMuuntogeenisten (gm) kasvien viljelyala maailmassa kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia 170 miljoonaan hehtaariin.
Kehittyvät maat kirivät teollisuusmaiden ohi gm-kasvien viljelyssä. 52 prosenttia gm-kasvialasta sijoittui kehittyviin maihin.
Tilaston on koonnut yhdysvaltalainen biotekniikkamyönteinen järjestö ISAAA.
Viime vuonna gm-viljelyä harjoitettiin yhteensä 28 maassa. Edellisvuoteen verrattuna listalta putosivat Ruotsi ja Saksa, jotka lopettivat Amflora-perunan koeviljelyn, sekä Puola, jossa ei viime vuonna viljelty gm-maissia.
Uusina gm-viljelijöiden listalle tulivat Sudan, jossa viljellään gm-puuvillaa, ja Kuuba, jossa kylvettiin 3 000 hehtaaria gm-hybridimaissia.
Gm-kasveja viljeli viime vuonna 17,3 miljoonaa viljelijää, joista yli 90 prosenttia oli kehitysmaiden pienviljelijöitä. Suuri osa näistä pikkutiloista kasvattaa puuvillaa.
Yhdysvallat on edelleen maailman ylivoimaisesti suurin muuntogeenisten kasvien viljelijä. Viime vuonna sen gm-ala oli 69,5 miljoonaa hehtaaria.
Toisena on Brasilia lähes 37 miljoonalla hehtaarillaan. Siellä kasvu oli jo neljäntenä perättäisenä vuonna nopeinta maailmassa, nyt 21 prosenttia.
Kehittyvissä maissa gm-ala kasvoi 11 prosentin vuosivauhtia, kun kasvu teollisuusmaissa jäi kolmeen prosenttiin. Vuotta aiemmin teollisuusmaiden gm-ala kasvoi viisi prosenttia.
Kehittyvien maiden gm-kärkiviisikko, Brasilia, Kiina, Intia, Argentiina ja Etelä-Afrikka, viljelee 46:tta prosenttia maailman gm-alasta. Maailman väestöstä näissä maissa asuu 40 prosenttia.
EU:ssa gm-kasveja viljeli viime vuonna viisi maata.
Espanja on EU:n ehdottomasti suurin gm-tuottaja. Siellä viljellään tuhohyönteisiä torjuvaa Bt-maissia.
Gm-kasveista maailmassa viljellään hehtaarimääräisesti eniten soijaa. Toisena tulee maissi.
Yleisin geenitekniikan avulla kasviin siirretty ominaisuus on torjunta-aineen, useimmin glyfosaatin, kestävyys.
Maailman soijasta ja puuvillasta jo 81 prosenttia on muuntogeenistä. Maissista vastaava osuus on 35 prosenttia.
SATU LEHTONEN
Tiedot osoitteesta www.isaaa.org.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
