Öljykasvien peittaus-aineet vaakalaudalla
Keskiviikkona komissio ilmoitti, että äänestys neonikotinoideja sisältävien torjunta-aineiden kiellosta siirtyy. Uutta päivämäärää ei ole ilmoitettu. Alkuperäinen tarkoitus oli, että jäsenmaat olisivat äänestäneet täyskiellosta ensi maanantaina.
Valtiosihteeri Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että asia saattaa tulla käsittelyyn maaliskuussa, mutta varmaa se ei vielä ole.
Hän on tyytyväinen, että käsittelyyn saatiin lisää aikaa. ”Suomen kanta on, että päätöksen pitää perustua tutkittuun tietoon, ja siihen tarvitaan nyt aikaa.”
Komissio lähti ajamaan kieltoa nopealla aikataululla Euroopan ruokaturvallisuusvirasto Efsan tammikuussa julkaiseman raportin pohjalta, jossa todetaan, että neonikotinoidit saattavat olla vaaraksi mehiläisille.
Asiasta noussut kohu sai komission hiljentämään tahtia.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman toteaa, että jos peittausaineiden käyttö kiellettäisiin, romahtaisi öljykasvien viljely Suomessa. Schulman toimii myös Euroopan viljelijöiden kattojärjestön Copa-Cogecan vilja-, öljy- ja valkuaiskasvityöryhmän puheenjohtajana.
Keski-Euroopassa kyseistä ainetta käytetään maissin sekä öljy- ja valkuaiskasvien peittauksessa sekä torjunta-aineissa hedelmille ja marjoille. ”Kielto vaikuttaisi hyvin laajaan kasvivalikoimaan EU:n alueella”, Schulman sanoo.
Hän arvioi, että Euroopan öljykasvialasta kaksi kolmasosaa jäisi pois, jos kielto tulisi voimaan.
”Tällöin tarvittava öljy tuotaisiin Malesiasta palmuöljynä ja valkuainen gm-soijana Pohjois-Amerikasta. Kieltoesityksen valmistelijat eivät ole tätä puolta ajatelleet.”
Suomen mehiläishoitajain liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen sanoo, että neonikotinoidien kielto ei ole nykyisillä tiedoilla perusteltua. ”Täytyy tutkia, mikä on todellinen syy mehiläiskuolemien taustalla. Nykyiset tutkimukset eivät sitä kerro.”
Hän toteaa, että mehiläiset tulee ottaa paremmin huomioon viljelyssä ja torjunta-ainepakkausten merkintöjä tulee tarkentaa.
Myös Schulman vaatii tutkimusta, koska kunnollista näyttöä neonikotinoidien ja mehiläiskuolemien yhteydellä ei ole.
”Mehiläiskuolemia on sattunut myös alueilla, joilla näitä aineita ei ole käytetty koskaan. Efsan raportin vastaisia tutkimustuloksia on myös esitetty.”
Schulman toteaa, että viljelijät tarvitsevat pölyttäjiä ja pölyttäjät viljelijöitä. ”Yhteiseloon on löydettävä ratkaisut.”
Schulman arvioi, että asiaan tulee kevään aikana päätös. Hän toivoo, että se ei olisi käyttökielto, vaan mieluummin parannettaisiin aineiden käyttöturvallisuutta ja lisättäisiin tutkimusta.
”Suomessa peittausaine on kiinnittynyt siemeniin hyvin, eikä sitä pääse ilmaan. Euroopassa peittausaineiden käyttöä voitaisiin kehittää tähän suuntaan.”
Schulman toteaa, että ennen kuin mitään kielletään, olisi oltava korvaava aine kehitettynä. Nyt sellaista ei ole. ”Ilman peittausainetta rypsin ja rapsin viljely on vaikeaa. Luomuviljelijät joutuvat kylvämään aina 2–3 kertaa, ennen kuin satoa tuottava kasvusto on pellossa.”
Keskustelu Suomen kannasta neonikotinoidikysymykseen on käynyt vilkkaana.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoi Helsingin Sanomissa, että Suomen tulisi liikkua kohti neonikotinoidien täyskieltoa tai ainakin voimakasta rajoittamista.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) puoluetoveri, EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vetosi tiedotteessaan Koskiseen, että tämä ottaisi mehiläiskuolemat vakavasti.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat vaatineet Suomen hallitukselta tukea kyseisten aineiden kiellolle EU:ssa.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
