Kotieläintilojen kuivitus on edelleen usein käsityötä
Jaana Kankaanpää Kuivitus koetaan usein työlääksi, ja siksi siitä tingitään. Kuva: Viestilehtien arkistoEläinten kuivitus tehdään edelleen usein käsityönä, ilmenee TTS:n tutkimushankkeen tuloksista.
Tyypillistä käsin kuivittaminen on etenkin lypsykarjoissa. Suurissa karjoissa tämä aiheuttaa riskin siihen, että työ- ja kuiviketarpeen kasvaessa kuivikkeita saatetaan käyttää liian niukasti, arvelee TTS:n tutkija Sakari Alasuutari.
”Kuivitus koetaan työlääksi, ja siksi siitä helposti tingitään.”
Alasuutarin mukaan kuivituksen merkitystä ei välttämättä ymmärretä riittävästi eläinten hyvinvoinnin ja puhtaanapidon kannalta. Esimerkiksi lypsyllä kuluu usein enemmän aikaa puhdistukseen, jos lehmät ovat likaantuneet riittämättömän kuivituksen vuoksi.
Hän muistuttaa, että kuivikkeet ovat tärkeä hyvinvointitekijä navetassa ja eläinten makuupaikat tulee lietelantajärjestelmien yleistymisestä huolimatta kuivittaa.
”Runsas kuivikkeiden käyttö lisää työtä ja kustannuksia, mutta maksaa itsensä takaisin. Kun kuivitus on kunnossa, eläimet pysyvät terveempinä ja viihtyvät paremmin.”
Vuonna 2004 tehdyn kyselyn mukaan 97 kotieläintiloista jakoi kuivikkeen käsin.
Viitisen vuotta sitten yli 40 lehmän lypsykarjatiloista 55 prosenttia levitti kuivikkeen käsin saavista, ja noin 30 prosenttia käytti vaunua tai kottikärryjä, josta kuivike levitettiin kauhalla.
Tuotantoneuvojien mukaan koneellista kuivitusta käyttävillä tiloilla on aika yleistä, että pienkuormaajalla tuodaan kuiviketta parsien päihin varastoon. Muita kuivituskoneita on lypsykarjanavetoissa vielä vähän. Lihakarjatiloilla käytetään melko paljon hinattavia paalisilppureita.
Vuonna 2004 markkinoilla ei juuri ollut varsinaisia kuivituskoneita, mikä koettiin tiloilla puutteeksi. Siitä huolimatta ne olivat vielä viime vuonnakin laitevalmistajien mukaan uutta Suomessa. Kuivituslaitteet ovat yleensä viimeisiä koneita, joita hankitaan, eikä hankintaan saa investointitukea.
Alasuutarin mielestä kuivituksen koneellistamista pitäisi monella tilalla harkita vakavasti, jotta työmäärä ei aiheuttaisi kuivikemäärästä tinkimistä.
Kuivittamiseen soveltuvia laitteita on saatavilla yksinkertaisista ihmisen kävellen ohjattavista polttomoottorikuivituskoneista kiskoilla kulkeviin sähkökäyttöisiin kuivitusvaunuihin.
Myös pienkuormaimiin ja traktoriin saa lisävarusteena erilaisia kuivituslaitteita.
Työnnettävien kuivituskoneiden hinnat vaihtelevat varustelusta ja tehosta riippuen alle kymmenestä tuhannesta noin viiteentoista tuhanteen euroon. Päältä ajettavien koneiden hinnat liikkuvat kymmenen ja kahdenkymmenen tuhannen euron välillä ja pienkuormaimen jakokauhojen hinnat koosta riippuen viiden ja kahdeksan tuhannen euron välillä.
”Minusta kuivituskone haukkuu hintansa vähintään yhden robotin kokoluokasta lähtien.”
Yleisimmin kuivikkeena käytetään kutteria ja turvetta, joiden kummankin osuus kuivikemateriaaleista oli vuonna 2007 runsaat 30 prosenttia. Sahanpurua käytti 10 prosenttia ja olkea 6 prosenttia tiloista.
TTS:n selvityshankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
