
Katso video: Oma biokaasulaitos lämmittää kalkkunahallit ja asuinrakennuksen – koneyhteistyö tuo vielä lisää säästöjä
Kurikassa sijaitsee maamme ensimmäinen kalkkunatilalle rakennettu biokaasulaitos. Alangon tilalla lämpöä ja sähköä riittää niin hyvin, että öljylämmitys jäi kokonaan historiaan.
Oma biokaasuvoimala otettiin käyttöön vuosi sitten. Pressun alla muhii lantaa, olkea ja kuivaheinää, Mari ja Sami Alanko kertovat. Kuva: Johannes TervoAlangon tila Kurikassa on Suomen ensimmäinen biokaasulaitoksen rakentanut kalkkunatila. Laitos otettiin käyttöön vuosi sitten.
Biokaasu käytetään kalkkunahallien ja asuinrakennuksen lämmittämiseen ja sähköön. Säästö on merkittävä aiempaan öljylämmitykseen verrattuna.
Kalkkunanlanta käytetään biokaasun tuotantoon, eivät linnut olleet syy laitoksen rakentamiseen, Sami Alanko kertoo.
Kiinnostus maatalouden energiaomavaraisuudesta sai Alangon innostumaan oman laitoksen rakentamisesta. Tärkeää oli myös kehittää toimintaa, joka ei ole riippuvainen kalkkunoista.
Sähköaggregaatin pakoputkesta ei tule paljon muuta kuin löyhähdys lämmintä ilmaa, Sami Alanko kertoo. Kuva: Johannes TervoMaatilojen biokaasulaitokset voisivat tuottaa säätövoimaa muun yhteiskunnan tarpeisiin, Alanko pohtii. Jonain päivänä laitos saattaisi olla biokaasuasema ja myydä liikennepolttoainetta.
Lannan lisäksi biokaasulaitoksessa käytetään suuriin kanttipaaleihin paalattua heinää sekä olkea. Mädätysjäännös menee lannoitteeksi.
Urakoitsija paalaa kuivaheinän suuriin kanttipaaleihin, joita käytetään biokaasulaitoksessa. Oma paalain olisi liian iso investointi suhteessa sen käyttötarpeeseen, Sami Alanko kertoo. Kuva: Johannes TervoSäästöjä ja toiminnan tehostamista Sami ja Mari Alanko ovat hankkineet myös peltopuolelta.
Läheisen viljatilan kanssa on perustettu koneita omistava osakeyhtiö, jolta tilat ostavat palveluita. ”Kalustokustannus on saatu puolitettua."
Työnjako toimii esimerkiksi niin, että yksi tila hoitaa molempien kylvöt ja toinen puinnit.
Kumppanilta on saatu hyvää asiantuntemusta viljelyyn, ja viljojen hehtaarisadot ovat nousseet 5 000 kilon tuntumaan, Alanko kertoo. Viljasadosta noin puolet menee kalkkunoiden rehuksi, loput myydään.
Alangon tilalla on peltoa noin 150 hehtaaria, josta noin 20 hehtaaria on nurmella. Viljoista kierrossa on kauraa ja vehnää, joinain vuosina myös hernettä.
Toistaiseksi tilat tekevät omat viljelysuunnitelmat. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa niitä on vain yksi, joka koskee molempien tilojen peltoja.
Yhdessä erässä tilalla kasvaa noin 12 000 lintua ja vuodessa kasvatetaan 2–3 erää. Alangot ovat Länsi-Kalkkunan sopimustuottajia, linnut menevät teurastettaviksi Säkylään.
Kaikkiaan kalkkunanlihaa tuottaa Suomessa noin 40 tilaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







