Kassakriisi syö maitotilan työmotivaatiota – ”Rehellisesti sanottuna emme oikein tiedä, mikä saa jatkamaan nykyisillä tuottajahinnoilla”

Luukisen tilan isäntäväki sanoo töiden sujuvan myös parsinavetassa hyvin mallikelpoisesti. Kuusi vuotta sitten valmistunut navetta on toiminnoiltaan helppo ja uudenaikainen. Kuva: Anne Anttila

Liminkalaisella MTY Luukisen maidontuotantotilalla tunnelmat ovat hyvin samankaltaiset kuin viljelijäkollegoilla.

"Kymmenen sentin korotus tuottajahintaan korjaisi sivuluisia. Tämänhetkiset mietteet ovat todella ristiriitaiset. Rehellisesti sanottuna emme oikein tiedä, mikä saa jatkamaan nykyisillä tuottajahinnoilla. Maatalous on ajettu kaikilta osa-alueiltaan nurkkaan. Olemme syvässä kriisissä ja pudotuspeli on kovempi kuin koskaan”, Hanna ja Pekka Luukinen luonnehtivat hiljaisina.

Tuotannon lopettamista on mietitty, mutta ajatus on ollut vielä tähän saakka ohimenevä.

"Lopettaminenkin maksaa. Palo maidontuotantoon ei kuitenkaan ole sammunut. Ei vaikka tuottaja saa raippaa kaikista ilmansuunnista.”

Isäntäparin mukaan erityisesti tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja polttoaineen hinnan räjähdysmäinen nousu on pistänyt budjetin tiukoille.

"Ja lisää haasteita on tulossa, jos uudistuksen alla oleva metsälaki astuu voimaan. Tällöin meijerit ja lihatalot eivät saisi vastaanottaa tuotetta, joka on lähtöisin metsästä raivatulta ja turvemaalta ruokitusta eläimestä. Yhtälö on täysin käsittämätön, sillä käytännössä raiviota saa pitää vain pysyvällä nurmella, mutta nurmea ei saa kuitenkaan syöttää naudoille.”

Vaikka tilanne vaikuttaa työmotivaatioon, MTY Luukisen maitotilalla suunta on eteenpäin.

"Kuukausi kerrallaan. Laajentaminen on pois suljettu, mutta tyhjänäkään ei navettaa kannata pitää. Lehmiä on 42 ja tällä määrällä teemme parhaamme. Onneksi tuotos on ollut nousujohteinen. Viime vuonna kiloja tuli 30 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. EKM-tuotos on tällä hetkellä 11 200 kiloa ja tavoitteena on luonnollisesti 12 000 kilon rajapyykki”, Hanna ja Pekka iloitsevat.

Hanna ja Pekka sekä karjakoira Viki ovat tilanhoidon suhteen hyvin avoimia. Avoimuus saa jatkoa, jos unelma ovien avaamisesta suurelle yleisölle toteutuu. Kuva: Anne Anttila

Maidontuottajina Luukisen isäntäväki on kokenutta. Alan tartuntapintaa löytyy jo vuodesta 2005 lähtien, jolloin Hanna ja Pekka ottivat isännän kotitilan nimiinsä.

Tilalla oli tuolloin 12 lehmää ja noin 50 hehtaaria peltoa.

"Ensimmäinen laajennus tehtiin viisi vuotta myöhemmin, jolloin parsipaikkoja lisättiin kahdeksalla. Jo alusta saakka oli selvää, että tilaa kehitetään, mutta velkataakka pyritään pitämään kohtuuden rajoissa.”

Vuonna 2015 tilalle nousi uusi parsinavetta ja tämän myötä lypsävien määrä nostettiin neljäänkymmeneen. Vuotta myöhemmin toiminta muutettiin maatalousyhtymäksi ja osan vetovastuusta otti Pekan sisko, Liisa.

"Parsinavetta oli näin jälkeenpäin sanottuna tilan pelastava investointi. Vaihtoehtona oli robottipihatto, mutta onneksi, korostamme sanaa onneksi, laitoimme pihaton piirustukset takaisin piirongin laatikkoon. Säästimme heti miljoonan”, Hanna ja Pekka muistelevat kiitollisina.

Parsinavetta on näyttänyt kuuden toimintavuoden aikana toimivuutensa.

"Meillä on helppo navetta. Pohjaratkaisu on selkeä sekä erittäin ihmis- ja karjaystävällinen. Entisen navetan jatkeeksi tehty uudispuoli on toiminnoiltaan nykyaikainen ja hyvä. Tätä taustaa vasten haluan edelleen puolustaa parsinavetoita”, Hanna valottaa.

Karjan hyvinvointi, sen kehittäminen ja ylläpitäminen ovat Luukisen tilalla jatkuvan huomioinnin keskiössä.

"Viime vuodet olemme panostaneet erityisesti peltopuolelle. Peltoja on paranneltu ja raivattu. Ensi kesänä viljelyksessä on reilut 86 hehtaaria. Myös laiduntamista on kehitetty. Käytössämme on kymmenkunta kiertävää lohkoa. Lohkosyötön ansiosta karja voidaan siirtää päivittäin tuoreelle laitumelle.”

Laiduntamisen osalta Luukisen tilaa on käytetty ProAgrian esimerkkitilana.

"Olemme käyttäneet paljon aikaa ja energiaa nopean laidunkierron toteuttamiseksi. Niinpä oli todella palkitsevaa, kun ProAgrian neuvojat kävivät meidän tilalla opiskelemassa laiduntamista. Onnistumiset innostavat eteenpäin ja antavat tarvittavaa selkänojaa myös tilan muille toiminnoille.”

Onnistuneen laiduntamisen lisäksi Luukisen tilalla on hyvä eläinaines ja muutenkin vertailukelpoinen karja.

"Langat on pyritty pitämään omissa käsissä ja navettapolku avoinna. Epävarmuus luo kuitenkin ikävän varjon tulevaisuutta ajatellen. Nyt tarvitaan puheiden sijaan järeitä tekoja. Heikkoliimaisilla laastareilla, kuten maatalousrakennusten kiinteistöveron poistolla, ei ole meidän tilalle mitään merkitystä”, Hanna painottaa.

Luukisen tilalla ei ole kuitenkaan jääty epävarmuudenkaan keskellä toimettomiksi.

"Olemme laatineet omanlaisemme kriisiajan toimintasuunnitelman. Luonnollisesti kaikki hankkeet on laitettu hyllylle ja yksityistaloudenkin menoja on karsittu mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi metsä on otettu hyötykäyttöön ja sieltä saaduilla tuloilla kevennetty velkapääomaa. Metsä on osoittautunut tämän tilan tärkeimmäksi tukijalaksi.”

Vaikka tilan laajentaminen on toistaiseksi hyllyllä, kehittyminen ei saa pysähtyä.

"Kaikkia ovia ei saa sulkea. Toiveena olisi saada maatalon elämää ja sen työtä entistä näkyvämmäksi. Haluamme puolustaa parsinavetoita ja samalla rikkoa ihmisten yleistä käsitystä tämän tyyppisten navetoiden "sielunelämästä". Haaveisiin kuuluu avata tilan ovet suurelle yleisölle ja kertoa sitä kautta, mistä maito tulee ja mitä sen eteen tilalla tehdään. Avoimuus maatalouden arjesta on nykypäivänä entistä tärkeämpää”, Hanna ja Pekka pohtivat toiveikkaina.

Hanna tunnetaan maaseudun puolestapuhujana lukuisten luottamustehtäviensä kautta.

Hän toimii MTK:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana, Lihakunnan edustajistossa ja on jäsenenä MTK Pohjois-Suomen johtokunnassa.

"Olen hyvin etuoikeutettu, kun voin peilata maataloutta myös oman tilan ulkopuolelta.”