Sukupuutto uhkaa pölyttäjiä - ruuantuotanto vaarassa

Pölytyksestä huolehtivat ensisijaisesti luonnonvaraiset lajit, mutta myös kesymehiläisillä on suuri merkitys. Kuva: Markku Vuorikari

Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (Syke) tiedottavat.

Pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruuan tuotannolle. Tiedot perustuvat luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä käsittelevän hallitusten välisen IPBES-paneelin arvioon. Paneelin jäseninä on 124 valtiota, Suomi mukaan lukien.

Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao.

Pölytyksestä huolehtivat ensisijaisesti luonnonvaraiset lajit, mutta myös kesymehiläisillä on suuri merkitys. Tärkein pölyttäjäryhmä ovat mesipistiäiset, joita on yli 20 000 lajia. Myös linnut, lepakot ja muut selkärankaiset voivat toimia pölyttäjinä.

Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana eläinpölytyksestä riippuvaisten viljelykasvien tuotanto on kasvanut 300 prosenttia. Maapallon viljelykasvituotannosta 5–8 prosenttia on eläinpölytyksen ansiota. Tämän pölytyspalvelun vuotuinen markkina-arvo on maailmanlaajuisesti 216–529 miljardia euroa.

Merkittävimpiä pölyttäjiin haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat maankäytön muutokset, torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos, IPBES listaa.

Maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä. Pölyttäjinä tärkeämpien hyönteisten osalta maailmanlaajuisia arviointeja ei ole toistaiseksi tehty. Alueellisten arviointien mukaan mesipistiäisistä ja perhosista uhanalaisia voi olla yli 40 prosenttia. Suomessa mesipistiäisistä noin 20 prosenttia ja perhosista 17 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi.

Syken ja Helsingin yliopiston mukaan siirtyminen kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta ja elinympäristöjen monimuotoisuuden lisääminen maatalousalueilla ovat tärkeitä keinoja pelastaa pölyttäjiä.