Suomen aloite toteutui: Kasvinterveyden teemavuosi avataan Roomassa tänään

Jaana Husu-Kallio on kansliapäällikkö, mutta myös hevosihminen. Kuva: Kari Salonen

Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on nälän poistaminen maailmasta. Sitä ei voida saavuttaa, ellei kasvinterveyttä oteta vakavasti, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

"Kasvinterveyteen liittyvät asiat ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan", hän korostaa.

"Ne kytkeytyvät monin tavoin esimerkiksi siihen, miten maailman väestö pystyy sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja väestönkasvuun. Ilmaston muuttuessa kasveja uhkaavat yhä uudet vaarat."

Nykyisin jopa 40 prosenttia elintarvikekasvien sadosta tuhoutuu, mikä aiheuttaa YK:n mukaan yli 220 miljardin dollarin menetykset. Se koettelee erityisesti matalan tulotason maissa eläviä.

Riskit eivät kuitenkaan rajoitu köyhille alueille tai yksittäisiin maanosiin.

"Elämme yhä nopeammin liikkuvassa maailmassa. Rajojen yli kulkevat ihmiset ja tavarat kasvattavat kasvintuhoojien leviämisen riskiä entisestään. Mikrobit ja tuholaiset eivät tunne valtioiden rajoja."

Kasvinterveyden merkitys on ymmärretty myös YK:ssa ja sen alaisessa elintarvike- ja maatalousjärjestössä FAO:ssa. Se on nimennyt ensi vuoden kansainväliseksi kasvinterveyden teemavuodeksi.

Teemavuosi avataan virallisesti tänään maanantaina Roomassa järjestettävässä tilaisuudessa, jossa yhtenä puhujana Husu-Kallio on – YK:n pääsihteerin António Guterresin ja FAOn pääjohtajan Qu Dongyun ohella.

Juhlapuhujan rooli ei ole tullut Suomelle sattumalta: Juuri Suomen ansiota on, että kasvinterveys valittiin FAOn ensi vuoden teemaksi.

"Suomi oli se maa, joka älysi tuoda asian tärkeyden tällä tavalla esiin", Husu-Kallio luonnehtii.

Erityisesti maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Ralf Lopian on tehnyt Husu-Kallion mukaan hartiavoimin töitä sen eteen, että asian tärkeys maailmalla ymmärretään.

"On todella hienoa, että meillä on hänen kaltaisiaan sanansaattajia."

Suomi on kasvinterveyden saralla niitä maita, joissa asiat ovat erittäin hyvällä tolalla.

"Vaikka elämme globaaleilla markkinoilla, olemme onnistuneet pitämään niin elintarviketuotannon kuin metsätkin turvassa vakavilta kasvintuhoojilta."

Suomella on jakaa osaamistaan erityisesti metsien terveyteen liittyvissä asioissa. "Paitsi että metsissä tuhot voivat olla taloudellisesti todella mittavia, ne ovat myös itsessään uhka ilmastolle. Sairaissa metsissä metsäpalojen riskit ovat todella suuret, mikä taas aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä."

Eikä sovi unohtaa kolmatta tärkeää näkökulmaa, luonnon monimuotoisuutta, Husu-Kallio korostaa.

"Jos eivät kasvintuhoojat kunnioita valtioiden rajoja, eivät ne kunnioita myöskään biodiversiteettiä."

Ihmisten tietämättömyys on yksi suurista kasvinterveyden uhkista niin Suomessa kuin maailmallakin, Husu-Kallio pohtii. Teemavuoden aikana onkin tärkeää lisätä yhteistyössä muiden YK:n jäsenmaiden kanssa tietoisuutta kasvintuhoojista ja niiden aiheuttamista vaaroista.

Oleellista on, että asia ei koske vain viljelijöitä, metsäammattilaisia tai muita kasvien kanssa työkseen tekemisissä olevia. Kasvitaudit tai tuhoeläimet voivat levitä myös kotipuutarhoihin tuoduissa kasveissa, pakkauslaatikoissa tai elintarvikkeiden mukana.

"Niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa kasvinterveyden saralla riittää paljon tiedotettavaa, niin ammattilaisille kuin harrastajillekin."

Kansainvälinen teemavuosi näkyy konkreettisesti myös Suomessa. Ensi lokakuussa täällä järjestetään teemavuoden päätapahtuma, jonka valmistelut ovat jo todella pitkällä, Husu-Kallio kertoo.

Lisäksi FAO järjestää Roomassa maaliskuussa oman teemavuoden tapahtumansa.