Nurmi kuuluu ilmastokeskustelun ytimeen

Kuva: Markku Vuorikari

Nurmi on keskeinen asia maatalouden ilmastokeskustelussa, MTK:n asiantuntija Jukka Rantala toteaa.

Hän puhui asiasta Nurmesta bisnestä kasvitilalle -webinaarissa maaliskuun lopulla.

Rantala korosti, että nurmi on ilmastonäkökulmasta ylivoimainen kaikkiin muihin Suomessa viljeltäviin peltokasveihin verrattuna. ”Se sitoo hiiliekvivalentteina 2,5–3 tonnia hehtaaria kohti. Mikään muu kasvi ei meillä pääse lähellekään.”

Nurmi on myös osa monimuotoisuusratkaisua, Rantala korosti. Erityisesti tässä asiassa loistavat luonnonlaitumet ja hakamaat, mutta myös viljellyillä nurmilla on osuutensa, varsinkin kun ottaa huomioon myös maaperän eliöt.

Viljan tuottajana Suomi ei pärjää Keski-Euroopan maille, mutta nurmen tuottajana meillä on monta suhteellista etua: valo, vesi ja maaperä.

Suomessa pellon käyttö jakautuu kolmeen osaan: viljaan, vihreään alaan ja erikoiskasveihin. Kahta ensimmäistä on kumpaankin melko lailla tarkkaan miljoona hehtaaria ja erikoiskasveja noin 200 000.

Vihreään alaan Rantala laskee nurmien lisäksi erilaiset kesannot. Ne ovat monesti heikoimmille peltolohkoille kannattavin vaihtoehto.

Jos nurmisadolle löytyy uusia käyttökohteita, peltoalaa voidaan helposti ohjata nurmelle nykyistä enemmän, Rantala totesi. Myös nykyisestä vihreästä alasta riittää otettavaa. Kotieläinten rehuksi riittää laskennallisesti puolet siitä eli 500 000 hehtaaria.

Nurmen uusia käyttömuotoja rajoittaa hajanainen peltorakenne. Meillä peltojen osuus pinta-alasta on 7 prosenttia, kun useimmissa keskisen Euroopan maissa vastaava luku on 35–50 prosenttia. Pienet lohkot ja pitkät kuljetusmatkat lisäävät kuljetusongelmia. Logistisesti parhaat alueet ovat myös parhaita viljelyualueita, joilla on kova kilpailu maasta, Rantala huomautti.