”Kyllähän lehmät nurmea jykertävät, vaikka sitä olisi vain väriksi” ‒ laitumilla on vielä monin paikoin ollut niukasti syötävää
Jarno Tihisen tilalla Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla hiehot ja umpilehmät ovat jo päässeet ulkoilemaan.
Jarno Tihisen tilalla hiehot ja umpilehmät ovat päässeet laitumelle, vaikka syötävää on vielä niukalti. "Ne ovat jyrryyttäneet niin, ettei siellä mitään kerkiä kasvamaankaan”, hän kuvailee. Toistaiseksi eläimet saavat lisäruokintaa, mutta tilanne helpottaa, jahka muita laidunlohkoja saadaan auki. Kuva: Kai TirkkonenLaitumilla on vielä monin paikoin ollut niukasti syötävää, joskin kuluneen viikon lämmöt ovat kirittäneet kasvua.
Jarno Tihisen maitotilalla Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla umpilehmät ja hiehot ovat päässeet ulos. Syötävää on kuitenkin eläimille vasta vähän.
Lauantaina lypsäviä käytettiin ensi kertaa ulkona hetken syömässä. ”Kyllähän lehmät nurmea jykertävät, vaikka sitä olisi vain väriksi.”
Eteläisessä Suomessa on oltu kylmän kevään vuoksi noin viikko tai kaksi myöhässä yleisestä laidunnusaikataulusta.
Myös ensimmäisen säilörehusadon korjuu myöhästyy ainakin viikolla tavanomaisesta, arvioi nurmentuotannon valtakunnallinen huippuosaaja Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta.
Saman verran Tihinen arvioi laidunkauden viivästyneen omalla tilallaankin.
”Muutkin toukotyöt menevät samalle haitarille. Kiinnihän sitä ei saa, kun päivät vaihtuvat koko ajan.”
Peltotyöt ovat kuitenkin edenneet sujuvasti: tilan koneet ovat pelanneet ja apuna on ollut useampi henkilö.
Eteläisessä Suomessa on oltu kylmän kevään vuoksi noin viikko tai kaksi myöhässä yleisestä laidunnusaikataulusta.
Varsinais-Suomessa laidunnukset ovat alkaneet monella tilalla tämän viikon aikana. Savimaat ovat ruvenneet kuivumaan, mutta onneksi sääennuste lupaa vettä, Ellä toteaa.
”Maat ovat lämmenneet ja timotei ja nadat ovat hyvissä voimissa. Edellytykset ovat hyvät, jos vettä saadaan.”
Liian pitkäksi laidunnurmen ei kannata antaa kasvaa, sillä se lisää tallomista ja hylkylaikkujen määrää.
”Noin 20-senttiseen nurmeen kannattaa jo laittaa eläimet, yli 30 senttiin nurmea ei kannata päästää missään oloissa”, Ellä neuvoo.
Nurmet ovat kärsineet etenkin Varsinais-Suomessa pahoista talvituhoista. ”Jääpoltealueet ovat isoja. Etenkin apiloiden ja mailasten paikalla on tyhjiä laikkuja. En ole nähnyt urani aikana näin pahoja talvituhoja”, Ellä sanoo.
”Myös englanninraiheinä, joka yleensä kestää talvea hyvin, on ollut vaikeuksissa.”
Tihisen pelloilla talvituhoja ei ole näkynyt, vaan talvehtiminen on ollut normaalia. Hyviä satoja päästiin korjaamaan myös viime vuonna.
Jääpoltealueet ovat isoja. Etenkin apiloiden ja mailasten paikalla on tyhjiä laikkuja.
Tila on 50 lehmän perinteinen parsinavetta, jonka karjasta suurin osa on holsteineja. Hieman poikkeuksellisesti pellot ovat luomussa, mutta karja ei.
Väkilannoitteita ei karjanlannan ansiosta ole tarvinnut hankkia. Tänä keväänä Tihinen on valinnastaan erityisen kiitollinen.
Peltojen on kuitenkin luomussa oltava hyvässä kunnossa, hän painottaa.
Rautjärveläinen maidontuottaja Helena Pesonen arvioi MT:lle viime viikolla, että ensimmäistä rehusatoa korjataan tänä vuonna juhannuksena.
Rehusadosta saattaa tulla vielä tuhoista huolimatta melko hyvä, ellei kuivuus iske.
”Jos lämpötila pysyy 15–20 asteessa, saadaan hyvät rehut. Mutta jos nyt alkaa kuumuus, tilanne on toinen”, Ellä sanoo.
Hän kehottaa seuraamaan kasvustoja tarkalla silmällä, jotta korjuun ajoitus osuisi nappiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
