Tuleeko Paraisista pohjoisen Bordeaux? Suomessa on tehty aloite pääsystä viinimaiden joukkoon — ”Etelä-Euroopasta voi tulla viinille liian kuuma”

Suuria suunnitelmia tehneen Herman Haapmanin tavoitteena on kasvattaa muun muassa ranskalaisista lajikkeista Pinot Noiria ja Merlotia sekä saksalaisista Rieslingiä. Parhaiten pärjäävät lajikkeet hän kertoo jättävänsä viljelyyn. Viiniä sammioihin hän odottaa saavansa jo kolmen vuoden päästä. Kuva: Annika Blåfield

Löytyykö Alkosta tulevaisuudessa kotimaisista rypäleistä tehtyjen viinien osasto? Ainakin aloite on tehty, että Suomi hakisi EU:lta viinimaastatusta.

Puhetta aiheesta on ollut aiemminkin, mutta nyt asiaa on ensi kertaa edistetty virallista tietä, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Leena Seppä.

Asiaa on edistänyt kaupallista viinitilaa Nauvoon suunnitteleva Herman Haapman yhteistyössä Suomen viininkasvattajien kanssa.

Tarkoitus on myös muodostaa neuvosto, joka alkaisi yhdessä kehittää viininviljelyä Suomessa, Haapman kertoo.

Viininkasvatukseen EU:ssa maksettavat tuet ovat suuria, ja ne rahat valuvat jatkuvasti muualle, hän perustelee. ”Etelä-Euroopasta voi myös tulla viinin viljelyä ajatellen liian kuuma.”

”Suomen viininkasvattajat on tehnyt selkeän periaatepäätöksen tukea hanketta. Pidämme sitä erinomaisen hyvänä ratkaisuna”, sanoo MT:lle Suomen viininkasvattajat ry:n puheenjohtaja Kari Latvus.

Suomalainen viininkasvatus on edistynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana, Latvus pohtii. Sääolotkin ovat muuttuneet Suomelle suotuisammiksi.

”Ilmaston lämpeneminen on sinänsä valitettavaa, mutta se tuo mukanaan tällaisen piirteen.”

Ruotsi liittyi viinimaiden joukkoon etupainotteisesti jo EU:hun liittymisen yhteydessä. Viro taas listautui viinimaihin tämän vuoden alussa.

Viininviljely vaatii kärsivällisyyttä: Kestää Latvuksen mukaan 4-5 vuotta, ennen kuin selviää, miten paljon satoa tulee. Kuva: Annika Blåfield

Näin pohjoisessa viinitilan sijainti vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa, Latvus muistuttaa. Realistista viljely on vyöhykkeillä 1–3.

Nauvon seutu on viljelyyn suotuisaa ja alueen voi rinnastaa Gotlantiin, Latvus vertaa. Lisäksi kasvihuoneen käyttö ja kasvatustunneli auttavat pidentämään kasvukautta.

”Ruotsissa yleiset lajikkeet, kuten punaisista Rondo ja valkoisista Solaris, näyttävät olevan Suomessa aika hyviä.”

Tilastot kotimaisten viininkasvattajien määristä ovat vielä puutteellisia. Tarhoja, joissa on vähintään 50 viiniköynnöstä, on ainakin 20–30.

Suoraan tilalta myytävä viini voisi olla mahdollinen keino saada lisäansioita monellekin maaseudun asukkaalle, ounastelee Latvus.

Epäluulot siitä, että Suomi esimerkiksi menettäisi viinimaastatuksensa mukana oikeutensa luonnonhaittakorvaukseen, ovat hätävarjelun liioittelua, sanoo Viininkasvattajat ry:n puheenjohtaja Kari Latvus. ”Suomi kuuluu viinimaiden joukkoon.” Kuva: Annika Blåfield

Haapman uskoo, että Nauvon tilasta voi tulla Suomen ensimmäinen kaupallinen rypäleviinitila.

Suunnitelmat ovat suurisuuntaisia. Rypäleviinejä hän kertoo kasvattavansa kasvihuoneissa yhteensä 4 500 neliöllä. Viineilleen hän haluaa hankkia luomusertifikaatin.

Tarkoitus on perustaa samalle alueelle myös vuonna 2024 aukeava Nauvon taidekeskus kumppani Annika Blåfieldin johdolla. ”Shopit, herkkumyynnit sun muut”, hän listaa.

Ja koska vähä ei ole mitään, Haapman suunnittelee perustavansa vielä viinitieteellisen puutarhan, johon tulisi esille sata aitoviinilajiketta.

Paraisten seudusta saataisiin Bordeaux-tyylinen paikka, Haapman maalailee viitaten Ranskan kuuluisaan viiniseutuun.

”Paraisten kaupungin matkailualan ihmiset olivat positiivisesti viemässä asiaa eteenpäin.”

Ihan halvalta suunnitelmat eivät kuulosta. ”Onneksi on rikas suku. Kaikki on omarahoitteista. Tietysti haetaan myös eri tukia, kuten taide- ja maataloustukia.”

Haapmanin oma tausta ei ole maataloudessa. Hän on muun muassa toiminut valokuvaajana, tehnyt vuonna 2007–2008 ilmestynyttä Finnfashion-lehteä ja työskennellyt Miina Äkkijyrkän mediajohtajana.

Parhaillaan Haapman kiertää sponsorimatkailuautolla Etelä-Italiaa ja sen viinitiloja.

Hän kertoo saaneensa myös muilta viininviljelystä kiinnostuneilta yhteydenottoja. ”Kilpailu on vain hyvä, jotta Suomen viiniala kasvaisi.”

Miksei kaupallisia rypäleviinitiloja ole nähty Suomessa jo aiemmin? ”Ihmiset puhuvat hirveästi, mutta eivät tee. Idea ilman toteuttamista on illuusio.”

Aloite on kirjattu ministeriössä, mutta vielä hakemusta ei ole ehditty lähettää, Seppä täsmentää. Ensin pitää selvittää, millainen paperi Brysseliin pitää valmistella.

”Muutakin selvitettävää on aika paljon. Kuten esimerkiksi se, mikä viranomainen valvoo viininvalmistusmenetelmiä tai käytettyjä lajikkeita. Viljelijöiden pitää myös tutustua valtaisaan määrään EU-lainsäädäntöä, missä määrätään lajikkeista, viininvalmistusmenetelmistä ja merkinnöistä.”

Keskustelua on käytävä myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, sillä alkoholilaki vaikuttaa tuottajiinkin.

Tilaviinejä koskevaan lainsäädäntöön liittyy myös esteitä, joiden poisto on keskeistä viinin kaupallista tuotantoa ajatellen.

Tällä hetkellä rypäleistä tehtyä viiniä ei saa suoraan myydä suomalaisilta tiloilta, toisin kuin esimerkiksi marjaviiniä. ”Erikoinen juttu”, Latvus sanoo.

”Toivottavasti rypäleiden käytön kielto tilaviineissä saadaan pian pois.”

Ensimmäisenä on Suomen listautuminen EU:n viininviljelijämaihin, Haapman toteaa. ”Sen jälkeen käydään asia kerrallaan hyvässä hengessä.”