Tuottajilta kiitosta ympäristöjärjestöjen maatalousehdotuksille – luontojärjestöt eivät pidä laajamittaista turvepeltojen metsitystä hyvänä ideana

Kantar TNS Agri on juuri käynnistänyt laajan yli 5000 viljelijälle suunnatun kyselyn. Kuva: Kari Salonen

Luonnonsuojelujärjestöt BirdLife Suomi, Natur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto julkistivat tiistaina ehdotuksensa millaista EU:n maatalouspolitiikan (cap) pitäisi olla seuraavalla ohjelmakaudella.

Raportti "Kestävän maatalouden tiekartta" sai julkistustilaisuudessa kiitosta tuottajajärjestöiltä.

Maatalouspolitiikan täytyy pystyä tarjoamaan ympäristön kannalta tehokkaita toimenpiteitä, joita viljelijät haluavat toteuttaa, sanoi tiekarttaa esitellyt toiminnanjohtaja Bernt Nordman Natur och Miljöstä.

Raportissa keskitytään ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesiensuojeluun.

Monet jo käytössä olevat viljelytoimet ovat sellaisia, että ne vaikuttavat näistä useampaan. Esimerkiksi peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys edistää vesiensuojelua sekä torjuu ilmastonmuutosta.

Tiekartassa visioidaan millaista maatalous on Suomessa tulevan ohjelmakauden lopussa vuonna 2027.

Tavoitteena ovat: monipuoliset viljelykierrot, syyskylvöisten kasvien pinta-alan nousu, laiduntavia eläimiä 10 prosentilla peltoalasta, monilajiset nurmipellot, palkoviljojen ala 100 000 hehtaaria, soijan tuonnin loppuminen ja luomutuotannon osuuden nousu 30 prosenttiin.

Nyt luomupeltoa on alle 15 prosenttia viljelyalasta ja palkokasveja noin 30 000 hehtaaria.

"Vuonna 2027 Suomessa tuotetaan laadukasta ruokaa ja maatalousala voi hyvin", Nordman summaa tavoitetta.

Turvepelloista raportissa todetaan, että niitä ei pidä raivata lisää.

Turvemaissa paljon riippuu siitä, miten niitä viljellään. Monivuotinen nurmi on ilmastopäästöiltään eri asia kuin yksivuotisten kasvien viljely joka vuosi muokaten.

Metsitys on hyvä vaihtoehto joillekin turvepelloille, mutta turvepeltojen metsitys laajassa mittakaavassa ei ole hyväksi luonnon monimuotoisuudelle.

Suomi on metsävaltainen maa, jolloin avoimia peltoalueita tarvitaan monien lajien selviämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi.

Politiikan ohjauskeinoina raportissa ehdotetaan muun muassa tukirahaa palkokasveille sekä laiduntamiselle.

Maataloustukien saamisen ehdoksi otettaisiin muun muassa, että eloperäisille maille ei saa raivata uutta peltoa. Lisäksi syysmuokkaus olisi kielletty turvemailla sekä muillakin pelloilla rajoitettua.

Investointitukea ohjattaisiin muun muassa kosteikoiden perustamiseen sekä lannankäsittelyn kehittämiseen.

"Kattava ja hyödyllinen raportti", totesi tuottajajärjestö SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund tiekartan julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Kiitosta saivat ajatukset viljelykierroista, kasvipeitteisyydestä ja kerääjäkasveista, sillä niiden avulla ympäristöhyötyjen lisäksi on mahdollista saada parempia satoja.

Turvepeltokysymyksen Nylund näkee haastavaksi. Siinä mukaan tulee myös aluepolitiikka peltojen maantieteellisen keskittymisen takia.

Luomun osuuden nostaminen 30 prosenttiin voi olla vaikeaa, sillä vaikka nyt pelloista 13 prosenttia on luomussa, niin kauppojen tuotteista vain 2,4 prosenttia on luomua.

Luomussa muutosta olisi tapahduttava markkinoillakin, ei ainoastaan maatalouspolitiikassa.

Erikoistutkija Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta epäilee, että rahat eivät riitä luomutavoitteen toteuttamiseen.

Maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta oli samoilla linjoilla: rahaa EU:sta ei tule lisää, vaikka ympäristötoimia tehtäisiin entistä enemmän.

MTK:n huolena on viljelyn kannattavuus ja ruuantuotannon kilpailukyky, vaikka tiekartan ympäristötavoitteet ovat hyvin samanlaiset kuin MTK:n omat.

"Ympäristötekoja ei tehdä tyhjällä pankkitilillä."

MTK haluaa myös, että ympäristösääntelyllä ei viedä mahdollisuutta kasvattaa tuotantoa tulevaisuudessa, jos ruuan kysyntä kasvaa.

EU:n uusi maatalouspolitiikka astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2022. Ensi vuonna sen osalta tehdään todennäköisesti merkittävimmät päätökset.