"Homma pyörii, kun ulkopuolista työvoimaa ei ole", erikoistuminen on hämäläisen ase vaikeita markkinoita vastaan

Kylvöihin valmistautuva Janne Pirilä katsoo rauhallisesti tulevaisuuteen. Hän kuuluu myös ViljaTavastia osuuskuntaan, joka on hämäläisten tuottajien ponnistus viljamarkkinoiden kehittämiseksi. 

Maanviljelijä Janne Pirilä valmistautuu odottavin mielin kevään töihin. Janakkalassa, viiden kilometrin päässä Turengin taajamasta sijaitseva tila on samaan aikaan tyypillinen ja epätyypillinen hämäläistila.

Kasvinviljely on maakunnassa vallitseva tuotantomuoto, mutta usein se on yksipuolista ohranviljelyä. Pirilällä on yhteensä 150 hehtaarin alalla viljelyssä peräti seitsemän kasvia. "Omat haasteensa siinä on. Pitää miettiä pitkälle etukäteen mitä kylvää", Pirilä sanoo.

Turengin sokeritehtaan aikoina lähes kaikki lähialueen tilat viljelivät juurikasta. Nyt Pirilä on 12 hehtaarin juurikasalallaan yksi viimeisiä.

"Taloudellinen merkitys ei ole iso, mutta etäisyys Säkylän tehtaaseen on vielä kannattava ja koneet olemassa."

Juurikkaan lisäksi Pirilän pelloilla kasvaa kuminaa ja siementuotannossa on sekä viljaa että timotein siementä.

"Isän aikana juurikasmaat olivat juurikkaalla ja ohramaat ohralla. Suorakylvössä ei monokulttuuri oikein enää toimi", Pirilä hymähtää.

Erikoistuminen useampaan kasviin ja siementuotantoon on parantanut kannattavuutta, kun tuottajahinnat laahaavat pohjalla. Erikoiskasvien tuotannossa satotasot ja kannattavuus kuitenkin vaihtelevat paljon vuosien välillä.

"Homma pyörii, kun ulkopuolista työvoimaa ei ole."

Pirilä on mukana viime vuonna perustetussa ViljaTavastia Osuuskunnassa, jonka tarkoitus on etsiä viljalle uusia markkinoita Suomen ulkopuolelta.

Tuottajien vilja-osuuskunnasta on puhuttu vuosia, mutta vasta hämäläiset saivat sen toteutumaan käytännössä. Mukaan on liittynyt jo 250 viljelijää muualtakin kuin Hämeestä.

Tukien laskusuunta tuo lisähaasteensa tuottajille.

"Tukisumma on sama kuin 10 vuotta sitten, vaikka pinta-ala on kasvanut 30 prosenttia", Pirilä laskee. Niin sanottuja hömppäheiniä hän kasvattaa vain muutamalla lohkolla, mutta ei syyllistä niitäkään viljelijöitä, jotka hakevat kannattavuutta ympäristönhoitonurmista.

"Jos tällainen politiikka on valittu, niin sen mukaan mennään."

Hämeessä haasteena ovat pitkät etäisyydet jalostavan teollisuuden laitoksiin ja satamiin. Pirilällä matka ei ole ongelma, sillä siemenviljan hän vie itse läheiselle Pelto-Paturin pakkaamolle. "Aika pitkä matka on täältä lähteä esimerkiksi Pohjanmaalle kuljettamaan tavaraa."

Siementuotannossa sääntelyn keventyminen on Pirilän mukaan tuonut jonkin verran helpotusta, mutta toisaalta ulkomainen kilpailu on kiristynyt. Halpaa nurmisiementä tuodaan varsinkin Kanadasta.

Tulevaisuudesa viljelijöiden määrä vähenee, mikä omalta osaltaan muuttaa alaa. Suorakylvöön keskittynyttä viljelijää huolettavat EU:n tulevat linjaukset glyfosaatin käytöstä. Tulevaisuuteen Pirilä suhtautuu kuitenkin hämäläisen rauhallisesti.

"Hyvä, jos nyt ei ainakaan huonompaan suuntaan mennä."