Varmuusvarastojen ylläpitäjiltä ei vaadita viljan kotimaisuutta – MTK:n Schulman vaatii sopimusehtojen päivittämistä
Muuttuneessa maailmantilanteessa Huoltovarmuuskeskuksella on sopimusehtojen päivittämisen paikka, toteaa MTK:n Max Schulman.
”Varmuusvarastojen ylläpitämiseksi tulisi laatia pidempiaikaisia sopimuksia, joilla turvattaisiin kotimainen, kriisitilanteessa elintärkeä tuotanto”, sanoo MTK:n Max Schulman. Kuva: Sanne KatainenHuoltovarmuuskeskuksen (HVK) varmuusvarastojen elintarvikeviljan kotimaisuusaste aiheutti kohun alkuviikosta. HVK korosti viljan kotimaisuutta, eikä avannut sopimusehtoja julkisuuteen vedoten tietojen salassapitovelvoitteeseen.
Varmuusvarastoissa olevan viljan kotimaisuutta ei kuitenkaan varastoja ylläpitäviltä elintarviketeollisuuden toimijoilta vaadita.
”Huoltovarmuuskeskuksen varastoviljaa koskevat sopimusehdot on laadittu vuosikymmeniä sitten ajassa, jolloin suomalainen viljatuotantokapasiteetti ei riittänyt aina varastojen ylläpitoon. Nykyään tilanne on toinen”, sanoo vilja-alan asiantuntija Max Schulman MTK:sta.
Suomessa keskeisten elintarvikeviljojen tuotannossa on saavutettu tasapaino. Ainoastaan rukiin kohdalla tuotanto ja laatu ei ajoittain ole pystynyt vastaamaan kysyntään.
”Suomi pystyy nykyään osallistumaan aktiivisesti viljan vientiin, vahvimmin kauran osalta. Varmuusvarastojen ylläpitäminen kotimaisella viljalla on täysin mahdollista. Kyse on siitä, mitä sopimuksissa edellytetään. Muuttuneessa maailmantilanteessa HVK:lla on sopimusehtojen päivittämisen paikka”, Schulman toteaa.
”Mitä Suomelle tapahtuu, jos kriisitilanteessa meritiet katkaistaan ja tuonti estyy?”
”Suomalaisen viljantuotannon määrä ja laatu riittävät varastojen täyttämiseen, ja käytännössä varmuusvarastoinnissa hyödynnetään kotimaista viljaa aina kun se on mahdollista”, kirjoittaa Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Jukka Peltola sähköpostivastauksessaan MT:lle.
Peltolan mukaan sopimuskumppaneiden tulee huolehtia siitä, että varmuusvarastoissa on jatkuvasti sovittu määrä vaatimukset täyttäviä tuotteita. HVK:n tehtävänä on valvoa, että varmuusvarastot säilyvät määrältään ja laadultaan huoltovarmuuden tavoitteiden mukaisina.
”Varmuusvarastojen sisältöä, alkuperää, määriä ja yksittäisiä varastointijärjestelyjä koskevat tiedot ovat turvallisuusluokiteltuja eli salaisia, joten emme voi kommentoida yksittäisten viljaerien alkuperää tai varastointiratkaisuja tarkemmin”, hän mainitsee.
Peltolan mukaan viljan lisäksi varmuusvarastoissa on muun muassa kylvösiemeniä, rehuvalkuaista sekä muita elintarvikeketjun toiminnan kannalta tärkeitä tuotantopanoksia. Myös näiden osalta yksityiskohtaiset tiedot varastojen sisällöstä ja alkuperästä kuuluvat salassa pidettäviin tietoihin.
Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa on Schulmanin mukaan ensiarvoisen tärkeää, että varastot rakennetaan kotimaisen tuotannon varaan.
”Mitä Suomelle tapahtuu, jos kriisitilanteessa meritiet katkaistaan ja tuonti estyy? Muualta Euroopasta kuultu viesti on, että kotimainen tuotanto on noussut kansallisen turvallisuuden näkökulmasta vahvasti esille. Suomessa on myös mietittävä omaa turvallisuutta.”
Huoltovarmuuden kehittämisessä käydäänkin Schulmanin mukaan EU-maissa aktiivista keskustelua.
”Pohdinnan kohteena on esimerkiksi mahdollisuus muodostaa varmuusvarastohankinnoista alkutuotantoa tukeva työkalu viljamarkkinan hintavaihtelujen tasapainottamiseen.”
Schulman peräänkuuluttaa kotimaisen viljantuotannon lisäksi kotimaisen valkuaisainetuotannon kasvattamista. Herneen, härkäpavun ja öljykasvien tuotantoaloja tulisi lisätä.
”Varmuusvarastojen ylläpitämiseksi tulisi laatia pidempiaikaisia sopimuksia, joilla turvattaisiin kotimainen, kriisitilanteessa elintärkeä tuotanto. Kotimaista tuotantoa vahvistavilla ratkaisuilla on myös aina koko elintarvikeketjua tukeva työllistävä vaikutus.”
Viljan varmuusvarastoja ylläpitävät toimijat pelaavat markkinassa edullisinta raaka-aineen hintaa hakien. Siksi kotimaisuuden ensisijaisuus pitää kirjata sopimusehtoihin, Schulman sanoo.
”Suomi on aina myöhässä muuhun Eurooppaan verrattuna puintikaudessa. Se luo edellytykset hyödyntää muualla olevaa alhaisempaa hintatasoa, rikkomatta sopimuksen ehtoja. Varastot täyttyvät vaaditun tason viljalla, alkuperästä riippumatta.”
Erityisesti viljan hintojen pysyessä kustannustasoon nähden alhaisina tulee Suomen omaa tuotantoa tukea turvaamalla kotimaisen viljan etusija varmuusvarastojen täyttämisessä, Schulman korostaa.
Kysymykseen siitä, onko HVK aikeissa päivittää sopimusehtoja Peltola vastaa:
”HVK päivittää sopimuksia säännöllisesti osana HVK:n normaalia sopimushallintaa. Näin varmistamme, että sopimukset vastaavat huoltovarmuuden tavoitteita ja markkinatilannetta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







