Maaseutunuoret toivovat kannusteita tuottavaan viljelyyn: "Tuetaan mieluummin maanviljelijöitä kuin maanomistajia"

Maaseutunuorten vaalinapakympissä Juha Sarviluomaa (vasemmalla), Noora Räsästä, Sami Nivalaa ja Kaisa Pihlajaa tenttasivat "Sauli S. Alkkumies" (Sauli Joensuu), "Toivo Huominen" (Tauno Paakkari), "Iitu Hipahtava" (Taru Vähäsöyrinki) ja "Änk Jyrä" (Sami Huovinen). Kuva: Pekka Fali

Joukko maaseutunuoria eli MTK:n alle 35-vuotiaita jäseniä kokoontui viikonloppuna Ouluun tapaamaan toisiaan, kouluttautumaan työpajoissa ja valitsemaan edustajansa MTK:n johtokuntaan.

Neljää ehdokasta grillattiin perjantaina kahteen kertaan.

Perjantai-illan paneelin aloitti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), joka kysyi videotervehdyksessään, mitkä ovat olleet tämän hallituskauden tärkeimmät uudistukset nuorten tuottajien kannalta ja mitkä ovat tärkeitä seuraavassa hallitusohjelmassa ja cap-uudistuksessa.

"Maanomistajien tukeminen on lopetettava. Tuetaan mieluummin maanviljelijöitä", kasvinviljelijä Juha Sarviluoma Karviasta korosti.

Samaan mieltä oli moni muukin, kun perjantain aikana käytiin keskustelua maataloustuista. Nuorten mielestä tukien pitäisi kannustaa nuoria tuottajia kehittämään maatiloja eikä maanomistajia panttaamaan peltoja.

Tukea pitäisi ohjata ruuantuotantoon eikä esimerkiksi suojavyöhykenurmien kasvatukseen kaukana ojista. Sadonkorjuuvelvoitettakin kannatettiin.

Julkisten hankintojen kotimaisuusasteesta puhuminen on ilahduttanut jalasjärvistä maidontuottajaa Kaisa Pihlajaa. Hänen mielestään siihen pitäisi saada ryhtiä lakitasollakin.

Marjanviljelijä Noora Räsänen Leppävirralta on ollut tyytyväinen, että ravintoloissa on alettu vaatia ruuan alkuperämerkintöjä.

Kotimaisen ruuan markkinointi ja eläinten hyvinvoinnin huomioiminen maatilojen arjessa kaipaa monen maaseutunuoren mukaan lisää näkyvyyttä.

Ikävät yksittäistapaukset sekä vääristyneet viestit leviävät mediassa kulovalkean tavoin, mutta hyvä eläintenpito ei saa heidän mielestään riittävästi huomiota.

MTK:n maatalouslinjan vetämässä argumenttityöpajassa pohdittiin keinoja vastata niin eläinsuojelujärjestöjen kuin kuluttajien väittämiin ja vääriin olettamuksiin.

Huonot kannattavuusodotukset nähtiin Lähi-Tapiolan taloustyöpajassa suurimmaksi haasteeksi, kun pohditaan maatilan sukupolvenvaihdosta.

Myös jatkajan epävarmuus omista tavoitteistaan sekä helpompi toimeentulo muista töistä nousivat esille.

Raahelainen kasvinviljelijä Sami Nivala totesi vaalipaneelissa, että maatalouden kannattavuutta voisi kohentaa muun muassa verohelpotusten kautta.

Hän korosti myös luopumistuen merkitystä sukupolvenvaihdosten vauhdittamisessa.

Perjantaiaamuna ehdokkaat pääsivät vastaamaan Napakymppi-formaatin hengessä neljän kumppaniehdokkaan kiperiin kysymyksiin.

Heiltä kysyttiin muun muassa, millä lihaksilla he keskusliitossa aikovat vaikuttaa.

Eniten johtokunnassa joutuvat koetuksille istuma- ja puheenmuodostuslihakset, mutta koko vartaloa tarvitaan ja tukijoukkojen lihaksia myös, ehdokkaat tuumivat.

Lue myös:

Maaseutunuoret valitsivat edustajakseen eteläpohjalaisen Kaisa Pihlajan: "Joka ikistä päätöstä tehdessä pitää miettiä, miten se vaikuttaa nuoriin"