Eläinten hyvinvoinnin tutkija: Kone voi seurata eläimen ilmeitä, mutta hoitajan eläinsilmää se ei korvaa

Käyttäytyminen on tutkijan mukaan tällä hetkellä paras eläinten hyvinvoinnin mittari. Digitaalisilla apuvälineillä voidaan mitata esimerkiksi aktiivisuutta karjaharjan käytössä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Koneet eivät voi korvata ihmistä eläinten hoidossa, vaikka digitalisaatio etenee ja avaa uusia mahdollisuuksia myös hyvinvoinnin seuraamiseen. Näin vakuutti eläinten hyvinvoinnin tutkija Laura Hänninen Agri Future -seminaarissa taannoin. Seminaarin järjesti Savonia AMK.

Hänninen totesi, että automatiikka on kotieläintiloilla vahvimmin käytössä fyysisesti raskaimmissa ja sitovimmissa töissä. ”Silti on vielä paljon potentiaalia, jota ei käytetä.”

Automatiikan avulla voidaan seurata myös eläinten hyvinvoinnista kertovia mittareita, joista käyttäytyminen on tällä hetkellä paras. Digi­taalisesti mitattavia asioi­ta voivat olla esimerkiksi liikunnan ja levon määrä tai vaikkapa karjaharjan käyttö ja käyttämättömyys. Myös eläimen kasvojen ilmeitä voidaan rekisteröidä koneellisesti.

”Muutokset voivat kertoa hyvinvoinnin paranemisesta tai heikkenemisestä. Vertailukelpoista tietoa voidaan käyttää myös esimerkiksi markkinointiin tai tiettyjen asioiden osoittamiseen viranomaisille”, Hänninen listaa. ”Mutta ilman ihmisen eläinsilmää hyvinvoinnin seuraaminen datan avulla ei onnistu.”