Vaikeasti havaittava mahahaava aiheuttaa sikatilalle tappioita
Porsaiden vastustuskyky on herkimmillään vieroitusiässä. Niiden verenkierrossa ei ole enää emakon ternimaidossa saatuja vasta-aineita ja omia ei vielä kehity. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSikojen mahahaava heikentää niiden hyvinvointia ja aiheuttaa tuottajille taloudellisia tappioita. Sitä esiintyy kaiken ikäisillä sioilla, teurastamotarkkailussa jopa 30 prosentilla lihasioista.
Vaivan hankaluutta lisää se, että tuottajan on vaikea huomata mahahaavan oireita siassa. Lisäksi se saattaa kehittyä hyvin nopeasti, muutamassa päivässä, kertoi tutkija Maija Karhapää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ltä.
Menetelmää, jolla mahahaava voitaisiin diagnosoida siasta, ei ole. Kun selvät oireet ilmenevät, on sairaus jo pitkällä.
Sika on kalpea ja heikko, hengittää nopeasti ja sisäiset verenvuodot värjäävät ulosteen tummaksi. Ne voivat oksennella.
Rehun koostumus vaikuttaa mahahaavan syntyyn. Esimerkiksi vähäinen kuidun ja korkea kauran määrä altistavat mahahaavalle.
Liian hienoksi jauhettu vilja rehuseoksessa lisää mahahaavan riskiä, sanoi Karhapää.
Muita riskitekijöitä ovat stressin aiheet, ahtaus, tauot ruokinnassa tai muut taudit, jotka aiheuttavat syömättömyyttä.
Sialle kannattaa antaa olkea useammastakin syystä, totesi Karhapää. Virike vähentää stressiä ja parantaa yleistä terveydentilaa.
Oljen pureskelussa erittyy sylkeä, joka neutraloi mahahappoja. Kuitu pienentää nesteen osuutta mahassa, jolloin sen sisältö ei pääse sekoittumaan.
Mahahaavaa on havaittu enemmän sioilla, joilla on ohut selkärasva ja korkea lihaprosentti, kertoi Karhapää. Hän pohti, onko sianjalostuksella lisätty tahattomasti alttiutta mahahaavaan samalla kun on parannettu haluttuja ominaisuuksia.
Projektisuunnittelija Tiina Kortelainen MTT:ltä kertoi välikasvattamojen tilanteesta Toimiva sikala -hankkeen tulosten perusteella.
Hän painotti emakon kunnon ja maidon riittävyyden merkitystä vielä vieroitusvaiheessakin. ”Jos imetyksessä on ongelmia, voi odottaa, että niitä on välikasvatuksessakin”, Kortelainen totesi.
Toinen tärkeä asia on se, miten porsas oppii syömään rehua.
Rehua pitää tarjota porsaalle jo imetysaikana. Siitä tulee tehdä houkuttelevaa, mikä tarkoittaa esimerkiksi astian laittamista lattiatasolle, jotta rehua pääsee tonkimaan.
Kuppi on kiinnostavampi, jos siinä on ulokkeita. ”Sian uteliaisuutta kannattaa käyttää hyväksi”, sanoi Kortelainen.
Pahnueiden yhdistäminen vieroituksessa lisää kuolleisuutta välikasvattamossa. ”Eläinten sekoittaminen lisää aina stressiä.”
HANNA SALONEN
Maija Karhapää ja Tiina Kortelainen puhuivat tiistaina Pro Agrian
Sikatalouden tulosseminaarissa Tampereella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
