Espanjalaisyritys tuo maatilojen satoa suoraan kotiovelle vaikka toiselle puolelle Eurooppaa – "Ainoa sopimusviljely, johon uskon, on suoraan kuluttajan kanssa"

Kymmenen kilon appelsiinilähetys on pakattu väljästi pahvilaatikkoon. Crowdfarming kannustaa oman hedelmäpuun "adoptoimiseen" säännöllisine tilauksineen, mutta satotilanteen salliessa yksittäisten laatikoiden tilaaminenkin on mahdollista. Kuva: Henrik Hohteri

Kun Gonzalo Úrculo ryhtyi veljensä Gabrielin kanssa sitrushedelmien viljelijäksi kymmenen vuotta sitten, mielessä oli kaksi kantavaa periaatetta: ympäristöystävällisyys ja suoramyynti. Samat arvot yhdistivät heitä kuluttajinakin.

Úrculon isoisän kuoleman jälkeen tila oli ollut kymmenen vuotta hoitamattomana. Hedelmäpuista puolet oli kuollut.

"Elvyttääksemme kuolleen osan kysyimme asiakkailta, mitä he haluaisivat. Olimme epävarmoja, mitä meidän kannattaisi istuttaa."

Silloin alkoi itää ajatus viljelyn joukkoistamisesta ja asiakkaiden "adoptoimista" hedelmäpuista. Adoptoija maksaa uuden puun istutuksen ja tilaa sovitun määrän hedelmäsatoa joka vuosi. Satokauden koittaessa maatila lähettää hedelmät adoptoijan kotiovelle.

Paketti kulkee Espanjasta Suomeen neljässä päivässä. Lisäviivettä aiheuttaa tilauksien koonti Espanjassa ja toimitus kotiovelle Suomessa. Kuva: Jukka Pasonen

Viljelijät kehittivät tilalle verkkopalvelun, jota kautta kuluttajat pystyivät ostamaan nimiinsä hedelmäpuita ja niiden satoa.

Kysyntä kasvoi nopeammin kuin veljekset ehtivät puita istuttaa. He oivalsivat, että idea ja alusta pitäisi vapauttaa muidenkin viljelijöiden käyttöön.

Crowdfarming-niminen yritys – suomennettuna joukkoviljely – perustettiin kaksi vuotta sitten.

Kuluneen vuoden aikana liikevaihto on lähes viisinkertaistunut kuuteen miljoonaan euroon. Työntekijöitä Madridissa sijaitsevalla toimistolla on 36. Sivuston kautta tuotteitaan myy noin 60 maatilaa.

Asiakkaat ovat adoptoineet yhteensä 45 000 puuta.

Appelsiineista ja Espanjasta toiminta on laajentunut muihin maihin ja tuotteisiin kuten oliiviöljyyn ja avokadoihin. Ranska, Saksa ja Italia ovat tärkeitä maita, onpa mukana kolumbialaisia kahvintuottajiakin.

Maatilojen antimet kulkevat 44:ään eri maahan. Kaikkea ei kuitenkaan toimiteta kaikkialle. Joka tilan kohdalla pohditaan erikseen, minne tuotteita on järkevää kuljettaa.

Tuottajat päättävät hinnan. He maksavat Crowdfarmingille asiakaspalvelusta ja tuotteiden toimituksesta asiakkaalle. Crowdfarming puolestaan ansaitsee oman siivunsa suunnittelemalla logistiikan mahdollisimman tehokkaasti.

Tavoitteena on, että hinta tilaajalle olisi kilpailukykyinen kaupan hintoihin verrattuna.

Úrculon mielestä tavanomaisessa ruokaketjussa syntyy paljon hävikkiä. Viljelijä kantaa riskin siitä, saako hän satonsa kaupaksi.

Crowdfarming korostaa nimikkohedelmäpuiden etua verrattuna yksittäisten pakkausten myyntiin. Adoptoitua puuta ei istuteta turhaan, vaan sen sadolle on sovittu menekki jo etukäteen. Kuljetuksetkin tehostuvat, kun määriä voidaan ennakoida.

Mullistava ajatus on, että kuluttajista tulee itsekin viljelijöitä, joukkofarmareita.

"Ainoa sopimusviljely, johon todella uskon, on suoraan kuluttajan kanssa. Kuluttaja haluaa tietää aivan kaiken ja tuottajan pitää olla täysin läpinäkyvä", tuumii Gonzalo Úrculo.

"Tuote on vain osa sopimusta, asiakas ei osta pelkkiä hedelmiä. Hän haluaa tukea maatilaa ja saada tietoa omasta puustaan, sadon laatuun vaikuttavista tekijöistä ja niin edelleen."

Úrculon mielestä viljelijänä on upeaa saada suoraa palautetta. Moni Crowdfarmingin kautta myyvä viljelijä ottaa vieraita vastaan tilalleen. Vierailumahdollisuudesta he voivat ilmoittaa Crowdfarmingin verkkopalvelussa.

"Niiden 30 vuoden aikana, kun isoisäni oli viljelijänä, hän ei saanut koskaan palautetta. Jos teolliselta ostajalta jotain saa, niin se on valitusta koosta ja ulkonäöstä."

Gonzalo Úrculo aloitti sukutilansa Naranjas del Carmenin viljelijänä 10 vuotta sitten. Ajatus viljelyn joukkoistamisesta syntyi epävarmuudesta siitä, mitä tilalle kannattaisi istuttaa. Kuva: Crowdfarming

Suomessa tilaajia on ollut noin tuhat. Crowdfarming mainostaa suomalaisille aktiivisesti muun muassa Facebookin kautta.

"Haluamme kasvaa siellä, missä toimitusetäisyys on järkevä ja kotiinkuljetus toimii hyvin. Viljelijät toivovat meiltä lisää tilauksia. Suomen kaltaiset maat ovat tärkeitä."

Úrculon mielestä lähiruuan määritelmä riippuu tuotteesta. Esimerkiksi appelsiineja on järkevää kuljettaa toiselle puolelle Eurooppaa, maitoa ei.

"Suomalaiselle espanjalainen sitrushedelmä on paikallinen tuote. Sen hiilijalanjälki ei ole iso."

Suomen toimitusten hiilijalanjälkeä ei ole laskettu. Crowdfarmingin mukaan kilo sitrushedelmiä espanjalaiselta tilalta Ruotsiin kotiovelle toimitettuna tuottaa 205:tä grammaa hiilidioksidia vastaavat päästöt. Vertailun vuoksi: kotimaisen tomaattikilon hiilijalanjälki on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 500 grammaa hiilidioksidia.

Crowdfarming käyttää seitsemää eri logistiikkayritystä tuotteiden kuljetukseen. MT:n toimittajan tilauksessa kymmenen kilon paketin kuljetti UPS, viimeisen etapin kotiovelle hoiti posti päiväjakelun mukana. Hinta oli korkeampi kuin luomuappelsiinien hinta suuressa marketissa.

Aikaa tilauksen tekemisestä toimitukseen kotiovelle kului 12 päivää. Se ei tarkoita, että appelsiinit matkustaisivat näin kauan.

"Viljelijät eivät lähetä paketteja joka päivä vaan kokoavat useampia tilauksia tietyille päiville", Úrculo selittää.

Úrculon mukaan varsinainen kuljetus Espanjasta Suomeen kestää neljä päivää. Samaa kertovat UPS:n tilauksen seurantatiedot.

Appelsiinien toimitus kotiovelle venyi toimittajan kokeilussa vielä viikonlopun yli maanantaille. Itse noudettuna paketin olisi saanut jo kolme päivää aiemmin perjantaina.

Sitrushedelmien satokausi on parhaillaan käynnissä. Appelsiineista tulee tavanomainen sato, mutta klementiinit eivät onnistuneet.

"Puut alkoivat kukkia kuumuuden vuoksi liian aikaisin, sitten kukinnot kuolivat kylmään. Vasta kolmas kukinta onnistui, jolloin puut olivat jo heikentyneet. Kotikylässäni puhutaan ensi kertaa ilmastonmuutoksesta", Úrculo kertoo.

Hän arvelee, että suomalaisetkin viljelijät voisivat myydä tuotteitaan Crowdfarmingin kautta parin vuoden kuluessa. Kiinnostuneita kysyjiä on jo ollutkin.

Kun uusi maatila pyrkii mukaan, "farmer hunteriksi" eli "viljelijänmetsästäjäksi" kutsuttu Crowdfarmingin edustaja auditoi tilan. Se tarkoittaa tuotteiden ja tuotannon kartoitusta. Luomusertifikaattia tuottajilta ei vaadita, mutta Crowdfarming ei halua kumppaneiksi esimerkiksi torjunta-aineita käyttäviä maatiloja.

Crowdfarmingin edustaja vierailee tilalla osana auditointia. Koko prosessi kestää muutaman kuukauden. Sen jälkeen tietojen syöttäminen verkkokauppaan on helppoa.

Toistaiseksi Crowdfarming ei tuota voittoa, vaan perustajat ovat tukeneet yritystään. Nopean kasvun takia pian tarvitaan todennäköisesti ulkopuolistakin rahoitusta, Úrculo arvelee.

Arvoistaan perustajat haluavat kuitenkin pitää kiinni.

"Emme ole sellainen startup-yritys, jonka haluaisimme kasvattaa nopeasti myydäksemme sen sijoittajille."