Maan multavuutta parantamalla pellosta tulee hiilinielu – Koneviesti: Näillä keinoilla se onnistuu - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Maan multavuutta parantamalla pellosta tulee hiilinielu – Koneviesti: Näillä keinoilla se onnistuu

Ilmaston kannalta peltojen multavuutta kannattaa vaalia. Multavuutta nostetaan ja ylläpidetään, kun viljelemme peitteisesti, monipuolisesti, orgaanisia rakenteita hyödyntämällä ja mahdollisimman vähän peltoa muokaten.
Jussi Knaapi
Orgaanisten karjanlannan käytön tehostaminen on osa multavuuden, mutta etenkin kasvin ravinnehuollon ylläpitoa. Varsinainen hiilikone on kuitenkin syväjuurinen kasvi, joka yhteyttää pitkään ja tuottaa samalla hyvän sadon.

Suomessa peltojen luontainen multavuus on korkealla tasolla Euroopan mittakaavassa. Parantamalla peltojen hoidon tekniikkaa, voimme kääntää myös ongelmapellot hiilen päästölähteistä hiilen sitojiksi. Tähän ei tarvita mitään hokkuspokkus-temppuja, vaan ainoastaan vain jo tiedossa olevien toimien tehostamista.

Multavuuden nosto sitoo aina hiilidioksidia ilmasta sekä parantaa maan vesivarantoa ja viljelyvarmuutta monin tavoin. Kaupan päälle peltojen vesikuormitus alenee merkittävästi.

Suomalaisilla pelloilla multavat ja hyvin vettä pidättävät maalajimme ovat resurssi. Korkean multavuuden ansiosta suomalaisten peltojen luontaiset vesivarat ja hyvä mikrobiologinen aktiivisuus ovat vahvuuksia. Valttina on myös peltojemme luontaisten vesivarojen täyttyminen talven aikana.

Jos käytämme varastoituneen veden tarkoin kasvukaudella, ei kuivuus ja samanaikainen lämpöstressi ole suomalaisten peltojen riesana, kuten esimerkiksi keskisessä Euroopassa usein on asia laita.

Pellon multavuuden ylläpito ja lisääminen lähtee perusteista, jossa juurille on luotava mahdollisuus tunkeutua syvälle. Yhtälön alkupuoli tarkoittaa maan rakenteen, perusviljavuuden ja biologian jatkuvaa huomioimista.

Täydeksi kaava muodostuu, kun myös hoitotoimet ja kasvien antamat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Tässä vesitalouden korostaminen on avainasemassa. Myös viljelykulttuurin aiheuttamia tiivistymiä löytyy useimmilta pelloilta. Onkin hyvä muistaa, että tiivistymien muodostuminen on fysikaalisen kuormituksen, maan kosteustilan, kulloisenkin viljelykasvin ja kemiallisen tasapainon osasten summa.

Peltoa pitääkin elvyttää. Jos viljelykierrossa on rasittavia intensiivivuosia, olisi maata elvyttävien välikasvien hoidettava asia kuntoon. Silloin on ajateltava, miten varsinaisen kasvukauden ulkopuolella voitaisiin maan potentiaalia hyödyntää. Jos vuodesta käytetään vain kolme kuukautta aktiiviseen kasvuun, ja maa on paljaana kasvukauden ulkopuolella, niin on selvää, ettei tilanne ole optimaalinen.

Suomessa on mahdollista siirtyä seosviljelyn suuntaan, jolloin satokasveja voikin olla useampia. Hyvänä esimerkkinä voisi olla vehnän ja härkäpavun seosviljely, jossa sato lajitellaan erilleen vasta puinnin ja kuivauksen jälkeen. Muitakin esimerkkejä toki löytyy.

Oikein hoidettuna peltomme pystyisivät sitomaan paljon enemmän hiiltä kuin mitä voi sitoutua esimerkiksi hitaasti uudistuviin metsiin. Mitä siis pitäisi tehdä ja paljonko muokkausta on sopivasti?

Lue kokonaisuudessa juttu pellon multavuudesta Koneviestin nettisivuilta.

Lue lisää

Ympäristökeskuksen Soimakallio arvioi uusien hiilinielulaskelmien sisältävän 70 miljoonan kuution hakkuut – ministeriö muistuttaa, että vertailutaso ei ole tavoite tai ennuste

Komissio ja Suomi kompromissiin metsien hiilinielun vertailutasoista – EU:n vaatimus Suomen alkuperäistä ehdotusta kunnianhimoisempi, mutta luku vielä elää

Metsäteollisuuden tuotteista syntyy 16,6 miljoonan hiilitonnin ilmastohyöty vuosittain

Maankäytön hiilinielua pyritään kasvattamaan 3 miljoonalla tonnilla: keinoissa metsitystä ja kosteikkoviljelyä