Luomusiemenen tuotanto pitäisi tuplata Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Luomuviljelyyn on vuodesta 2035 lähtien käytettävä vain luomusiementä. Kuva: Pekka Fali

Ensi vuoden alusta voimaan tulevan uuden luomuasetuksen tavoite on, että luomupeltoihin kylvetään jatkossa vain luomusiementä. Nykyisin suomalaisten luomutilojen kylvösiemenestä luomua on noin 60-70 prosenttia. Muu osuus on poikkeusluvalla tavanomaista siementä.

Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin luomusiemenen tuotannon tuplaamista vuoteen 2030 mennessä, linjaa asetukseen varautumista pohtinut työryhmä.

Asetuksen myötä poikkeusluvat tavanomaisesti tuotetun siemenen käyttöön loppuvat vuonna 2035. Sen jälkeen luomutiloilla tulisi kylvää vain luomusiementä. MT kertoi uudesta asetuksesta ensimmäisen kerran viime syksynä.

Sertifioitua luomusiementä käytetään Suomessa vähemmän kuin monissa muissa maissa. Käytössä on laajasti tuottajien oma siemen, kuten myös tavanomaisessa tuotannossa.

"Sertifioidun luomusiemenen käytön esteitä ovat rajoittunut lajikevalikoima, saatavuus ja hinta", totesi Luomusiementuotannon fokusryhmän vetäjä, ProAgria Etelä-Suomen luomuasiantuntija Pekka Terhemaa.

Hän puhui viime keskiviikkona luomuseminaarissa, joka toteutettiin verkossa.

EU:n uuden luomuasetuksen tavoite on edistää luomusiemenen käyttöä sekä uusien luomuun sopivien lajikkeiden jalostusta. Terhemaan mukaan asetus turvaa ja vahvistaa luomutuotantoa pitkällä aikavälillä.

"Käytäntöjen muutos on viljelijöiden näkökulmasta suurin haaste."

Nykyisin luomusiementä tuotetaan 150 tilalla. Tuotannon tuplaamiseksi tiloja tarvittaisiin saman verran lisää. Myös alan osaamista tulisi työryhmän mukaan kehittää.

Viralliset lajikekokeet eivät selvitä lajikkeiden soveltuvuutta luomutuotantoon. Työryhmä ehdottaa, että nykyistä hajanaista lajikekoetoimintaa vahvistetaan turvaamalla sen rahoitus ja perustamalla Suomeen luomun lajiketoimikunta, joka arvioi tuloksia ja julkaisee suosituksia lajikkeiden soveltumisesta luomuun.

"Tavanomaisen siemenen vaihtaminen luomuun on myös kustannuskysymys, joten lisää tietoa lajikkeista luomuviljelyssä tarvitaan", Terhemaa sanoo.

Hän arvelee, että luomusiemenen hinta laskee nykyisestä ja siemensadot sekä saanto paranevat osaamisen kehittyessä. "Myös kasvava volyymi pienentää koko ketjun kustannuksia siemenkiloa kohti."

Tilasiemen Oy on alkanut jo valmistautua luomusiemenen kasvavaan kysyntään. Yrityksellä on 40 pakkaajaa, joista kahdeksalla on luomusiemenpakkauslupa. Luomusiementä pakataan tällä hetkellä 1 500-2 000 tonnia vuodessa.

"Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uusia luomusiementiloja", Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja Antti Ollila sanoo. Hukkakaura rajoittaa uusien lohkojen käyttöön ottoa niin nykyisillä kuin uusillakin luomusiementuotantotiloilla. "Hukkakaurattomuudesta on oltava varmuus", Ollila ohjeistaa.

Yritys seuraa, mille lajikkeille on kysyntää ja toivoo poikkeuslupakäytäntöön nykyistä selvempiä pelisääntöjä.

"Monet asiat ovat vielä avoimia uuden asetuksen suhteen. Kuitenkin sen pitäisi selkiyttää luomusiemenen käytön ennustettavuutta."

Ollila toivoo, että jatkossa myös luomusiemenen kauppaa pystyttäisiin käymään syksystä lähtien.

Asetus ulottaa luomun kasvinjalostukseen asti. Tavoitteena on saada luomuviljelyyn hyvin soveltuvia taudin ja tuholaisen kestäviä, satovarmoja lajikkeita sekä turvata monimuotoisuutta.

Uusi asetus mahdollistaa kaksi uutta luomusiemenen vaihtoehtoa: luomulajikkeen sekä luomumonimuotoaineiston. Kumpikin jalostetaan ja testataan luomuviljelyssä ja molempien tavoitteena on laaja geneettinen monimuotoisuus. Suomessa kehitys on vasta alussa.

Luomusiemenviljelijä ja monimuotoviljojen jalostaja Magnus Selenius uskoo, että maatiaisviljoja jalostamalla ja risteyttämällä esimerkiksi modernien lajikkeiden kanssa voi löytyä luomuviljelyyn sopivia lajikkeita.

"Maatiaiset ja muut vanhat viljat voivat olla avainasemassa luomun erikoistumisessa."

Muun muassa hapanjuurileipojat pitävät vanhoista lajikkeista.