Maatalous

Aprillia: Kiuruvedeltä rakennetaan lantaputki Loimaalle – 480 kilometrin putki tasaa ravinnekuormitusta siirtämällä ravinteita vilja-alueille

Tämä juttu on julkaistu aprillin johdosta. Mukavaa kevään jatkoa!
Jukka Pasonen

Pohjois-Savon Kiuruvedeltä rakennetaan lähivuosina lantaputki Varsinais-Suomeen Loimaalle. Sen avulla siirretään lannoitteeksi sopivaa lietettä.

Putki ratkaisee Suomen maatalouden yhden suurimmista ympäristöongelmista. Ravinteita syntyy tarvetta enemmän maitoalueella Pohjois-Savossa, kun niitä tarvittaisiin vilja-alueilla Etelä-Suomessa.

Putken avulla maatalouden ravinteiden suljettu kierto voi toteutua ja keinolannotteiden tarve vähenisi merkittävästi.

"Arvioisin karkeasti, että erittäin ravinnerikasta ja tehokasta lannoitelietettä liikkuu Kiuruvedeltä pian saman verran kuin maitoa", arviointipäällikkö Irma Rima maa- ja metsätalousministeriöstä kommentoi MT:n tietoja putkisuunnitelmasta.

Lietteen määrää tosin lisää laimennukseen käytettävä vesi. Siten liete saadaan putkessa parhaiten juoksevaan muotoon.

Hankkeen kustannusarvio on 240 miljoona euroa ja putken mitta 480 kilometriä.

Hankkeen mahdollistaa EU-rahoitus, jollaista ei ennen ole vastaaviin investointeihin ollut tarjolla. Kolmasosa voidaan saada ympäristöinvestointeja tukevasta Green Deal -rahastosta.

Toinen kolmasosa tulisi yhdistämällä EU:n rakennerahaston rakennemuutosrahoitusta ja maatalouden uusille aloille investoimisen tukea.

Kolmasosa kustannuksista jäisi Suomelle, mutta siihenkin saadaan Euroopan keskuspankin takaus.

Hankkeen talous on lopulta hyvin yksinkertainen. Kuljettaminen kannattaa, jos itse putkeen on varaa. Nyt se ongelma on väistymässä EU-rahoituksen avautuessa ja kansallisen osuuden jäädessä pieneksi.

Lietteen vastaanottaja maksaa ravinteiden määrän mukaan ja tuottaja saa samoin perustein maksun.

Ilman tukea lietteen kuljettaminen putkelle ja putkelta ei kannata. Kuljetuksen tuki laskee mitä lähempänä putkea ollaan.

Tukea maksetaan noin sadan kilometrin säteelle.

Kiuruveden lähtöasemalle rakennetaan laitteisto, jolla lietteestä saadaan tasalaatuista. Sekaan joudutaan lisäämään vettä, jotta liete olisi riittävän juoksevaa.

Putken kapasiteetin kannalta veden määrällä ei ole väliä. Myös Urjalan päässä levittäminen helpottuu, jos tavara on juoksevaa.

Lietteen mukana siirtyy myös merkittävästi metaania. Siihen liittyy hankkeen suurin neronleimaus. Metaani saadaan talteen energiaksi Jyväskylän lähelle rakennettavalla laitteistolla.

Lietettä lämmittämällä ja sen paineistusta muuttamalla saadaan aikaan metaania irrottava prosessi.

"Energiaa saadaan tuhannen omakotitalon lämmittämiseen", idean isä insinööri Arsi Karistin Waterpipes Towards Future -konsulttitoimistosta sanoo.

Suunnittelua on helpottanut merkittävästi kaksi seikkaa. Ensinnäkin luonnolliset korkeuserot ovat suotuisat. Kiuruvesi on reilut sata metriä korkeammalla kuin päätepiste Loimaa.

"Samaan tapaanhan vedetkin valuvat merta kohti", Rima selventää.

Lähtöpiste onkin valittu Kiuruveden ja Pyhäjärven väliltä, suotuisan lähtöalueen korkeimmasta kohdasta. Lähtölaitos rakennetaan Kuusenmäen kylään, tien 27 varteen. Kohta on 200 metriä merenpinnan yläpuolella.

"Liete saa sieltä mojovan alkuvauhdin. Painovoima tekee suurimman osa työstä."

Matkalla on tietysti myös ylämäkiä, mutta suurimmasta osasta niistä liete menee alkuvauhdin ansiosta itsestään. Matkalle pitää silti rakentaa kolme pumppuasemaa.

Toinen etu on, että putken pohja on jo pääosin valmiina. Reitti seuraa voimalinjojen ja junaratojen linjauksia.

"Voimalinjat ja junaradat ovat jo valmiiksi hyvin suoria ja kiertävät suurimmat mäet. Neljä tunneliakin on valmiina, eikä yhtään tarvitse tehdä lisää. Mäet ja mutkat linjoilla ovat loivia", mittaukset tehnyt maanmittari Struve Landvermesser Maanmittauslaitokselta kertoo.

"Pohjan rakentaminen tässä olisi kaikkein kalleinta. Nyt vain noin 15 prosenttia reitistä tarvitsee pohjaustyötä. Se tosin harmittaa, että ei niin paljoa pääse räjäyttämään kalliota", Landvermesser pohtii.

Lietteen siirtämistä on suunniteltu teoriassa jo vuosikausia monin eri tavoin. Mutta rekoilla se on liian kallista, sopivaa junaratayhteyttä ei ole ja vesireitit ovat hankalia.

Rima ja Karistin pallottelivat ideaa pitkään yhdessä.

Karistin esitti jossain vaiheessa, että alipaine imisi lietteelle tuplavauhdin.

"Karistin sen ajatuksen", Rima sanoo.

Rakentaminen alkaa heti kun ympäristölupa tulee.

Putki on niin tärkeä, että sitä estää tuskin edes matkan varrella oleva Pölisevän sammalen luonnonsuojelualue. Alueella elää valkoselkänokka, laikukas saimaannorppa ja Suomen ainoa villi lypsylehmälauma.

"Vaikea kuvitella mikä tässä enää voisi mennä pieleen", Karistin miettii.

Lue lisää:

Talvivaara haluaa jalostaa karjanlannan energiaksi ja lannoitteiksi: "Merkittävät taloudelliset mahdollisuudet"

Lue lisää

Sankarimyytti aina töissä olevasta viljelijästä valmis romukoppaan: Niina Mayerin kotitilalla vaihdettiin viljanviljely muihin töihin, sillä lisätulo oli liian pieni

Rauman miehillä täysi maanantai Keski-Pohjanmaalla Halsualla: päivävuorossa kivet pois pellolta ja äestys – "Ilta- ja yövuorossa kylvän ohran"

Ministeri Mikkonen kehittäisi valkoposkihanhien karkotuskeinoja ja perustaisi hanhipeltoja – ministeri Lepän mielestä on tarpeen aloittaa suojametsästys

Jyväskylä löysi keinon vieraslaji jättipalsamin hävittämiseen – nelijalkaiset karvapallerot tekivät viime kesänä työnsä niin hyvin, että lopulta vain yhdellä laitumella kasvoi yksittäisiä jättipalsameja