Sateet virvoittivat keskipohjalaisnurmet – viljojen tilanne synkempi
Kuivilla mailla viljelymenetelmien rooli korostuu. Totaalikuivuudelle viljelijä ei kuitenkaan voi mitään.
Karkeille hietamaille ei sateenkaan jälkeen voi kummoisia satoja ennustaa. Matti Typin mukaan lohkon ohraa ei enää pelasta mikään. Kuva: Päivi KarjalainenViimepäivien sateet ovat piristäneet keskipohjalaisnurmia. "Vettä on saatu nyt viikossa enemmän kuin koko kesäkuussa," MTK-Lohtajan puheenjohtaja Matti Typpi kertoo.
Typin isännöimän maitokarjatilan maille saatiin kesäkuussa yhteensä vain 12 millimetriä vettä. Heinäkuun sateiden myötä on onneksi lotissut jo 20 millimetriä, isäntä sanoo.
Kuivuuden vuoksi heikoksi jääneen ensimmäisen nurmisadon jälkeen toisesta toivotaan parempaa. Typin mukaan sateet virkistivät nurmia, ja edellytykset toisen sadon onnistumiseen ovat olemassa.
Alueen viljoja sateet eivät ehtineet pelastamaan. Typin tilan isäntä arvelee rehukauran ja -ohran hehtaarisatojen jäävän parhaimmillaankin kahteen tai kolmeen tonniin.
Lohtajan karkeahietaisilla mailla on totuttu kuivuuteen. Näin kuiva kesäkuu on kuitenkin ollut poikkeuksellinen, yleensä pahin kuivuusjakso on koettu heinäkuussa.
"Koska säihin ei voi vaikuttaa, tulee viljelijän pyrkiä minimoimaan satotappiot oikeilla viljelymenetelmillä," isäntä sanoo. Tilan nurmet ovat monipuolisia seoksia natoja, apiloita, timoteitä ja koiranheinää.
Seoskylvöjen stressinsietokyky on yksipuolisia viljelyksiä parempi, Typpi selostaa. Viljelysten onnistumisessa tärkeää on myös toukotöiden oikea-aikaisuus.
Kuivilla hiekkamailla kylvöt ja lannoitukset on pyrittävä tekemään ajoissa, jotta kevätkosteus saadaan hyödynnettyä. Siinä auttaa tilan pellot kattava säätösalaojitus. Isännän mukaan luukut suljetaan aikaisin keväällä kosteuden säilyttämiseksi.
Oikeiden menetelmien lisäksi alueen karjan ruokkimiseksi kaivataan myös sateita.
Lue lisää:
Säätyypin muutos herätti toiveet kelpo viljasadosta - "Katovuotta tästä ei tule"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
