Vasikkapula kiusaa nautakasvattajia - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Vasikkapula kiusaa nautakasvattajia

Tyhjät karsinat piinaavat koko naudanlihasektoria, tilanne tuskin helpottuu lähivuosina.
Petteri Kivimäki
Aiemmin tilalta on lähtenyt nautoja teuraaksi joka toinen kuukausi. Vasikkapulan viivästyttäessä ja pienentäessä saapuvia eriä on tilan tulojensaanti muuttunut epätasaisemmaksi.

Sivulan tilalla Kannonkoskella kärsitään vasikkapulasta jo toista vuotta. Tiina ja Mika Lähteisen nautakasvattamon paikoista on tällä hetkellä tyhjillään toistakymmentä prosenttia.

Viime vuonna tila joutui pahimmillaan odottamaan uutta vasikkaerää kolme kuukautta. Nyt odotellaan uutta erää heinä–elokuun vaihteeseen, Tiina Lähteinen kertoo.

"Kierto on silloin kuitenkin jo pilalla, yksi erä lähtee pian vasikoiden saavuttua teuraaksi. Kierron tasapainottamiseksi tarvittaisiin siis kaksi uutta erää, mitä lihatalo ei kuitenkaan pysty järjestämään", Tiina Lähteinen sanoo.

Tilanne on haastava. Uuden nautakasvattamo laajennuksen lainanlyhennykset pyörivät edelleen ja yritystoiminnan kiinteät kustannukset ovat kovat.

Taloustilanne muuttuu vaikeaksi kun kustannukset pysyvät liki samoina, mutta tuotanto pyörii vajaana, Lähteiset sanovat.

Aiemmin tilalta on lähtenyt nautoja teuraaksi joka toinen kuukausi. Vasikkapulan viivästyttäessä ja pienentäessä saapuvia eriä on tilan tulojensaanti muuttunut epätasaisemmaksi.

HKScanin tuottajina Lähteiset eivät kuitenkaan halua syyllistää lihataloa. "Vasikkapula kiusaa koko alaa, ei vasikoita voi jakaa jos niitä ei ole", emäntä kiteyttää.

Lähteiset toivovat vasikantuotannon lisääntyvän ja tilanteen helpottuvan. Ilman uusia kasvatettavia on alalla vaikeaa jatkaa, pariskunta toteaa.

HKScanin kehitys- ja hankintapäällikkö Sami-Jussi Talpilan mukaan lypsylehmien määrän vähentyessä myös välitykseen saatavien vasikoiden määrä vähenee. Tämä näkyy vasikkaerien viivästymisinä.

Tiloilla ongelmaa on pyritty mahdollisuuksien mukaan kompensoimaan teuraspainojen nostolla. Eläimet suuremmiksi kasvattamalla tuottaja voi paikata vasikoiden niukkuutta.

Teuraspainojen nostossa on kuitenkin rajansa. ”Nykyiset jopa reilusti yli neljäsataa kiloa olevat maitorotuisten eläinten teuraspainot alkavat olla maksimi. Korkeilla teuraspainoilla lihan laadun säilyttäminen vaatii erittäin huolellista ruokintaa”, Talpila kertoo.

Sonneista myös maksetaan tukea vain kaksikymmentä kuukautisiksi, mikä osaltaan vähentää kiinnostusta kasvatusajan pidentämiseen, Talpila jatkaa.

Talpilan mukaan naudanlihantuottajien ikärakenteesta on pääteltävissä, että luopujia ja toimintansa lopettavia tiloja tullaan lähivuosina näkemään. Tämä ei kuitenkaan juuri helpota vasikkapulaa. Ennusteiden mukaan lypsylehmien väheneminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

Näin ollen vasikkaniukkuus tulee leimaamana alaa tulevina vuosina.

Talpila kertoo HKScanin:n linjanneen, että nyt käynnissä olevat investoinnit saatetaan valmiiksi. Uusia kasvattamohankkeita ei toistaiseksi käynnistetä

Investointien jäädyttäminen pitkäksi aikaa on kuitenkin haastavaa. ”Alalle on vaikeaa sitouttaa uusia tuottajia ja taata tilojen jatkuvuus, jos tuottajat eivät saa kehittää tilojaan. Nykyiseen malliin ei siis voida lukkiutua”, Talpila toteaa.

Tuotantomäärien supistuessa HKScan pyrkii saamaan tuotteilleen lisäarvoa panostamalla eläinten hyvinvointiin ja lihan laatuun.

Lue myös:

MTK ehdottaa toimia vasikkavajeeseen

Lue lisää

Ruotsalaiset teurastamot valmiita tekemään yhteistyötä, jos korona pakottaa sulkemaan tuotantolaitoksia

Kotiruuan suosio paikkasi Atrian ja HKScanin toista vuosineljännestä

MTK ehdottaa toimia vasikkavajeeseen

Valion sopimustuotantomalli vaikuttanee naudanlihantuottajien investointihalukkuuteen