Kyytöt urakoivat muuttolinnuille levähdysalueen Kirkkonummella: Merkittävä panostus luonnonsuojeluun kasvattaa harvinaisia perinnebiotooppeja samoavan karjan määrää - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Kyytöt urakoivat muuttolinnuille levähdysalueen Kirkkonummella: Merkittävä panostus luonnonsuojeluun kasvattaa harvinaisia perinnebiotooppeja samoavan karjan määrää

Luonnonsuojeluun panostetaan lisää varoja. Helmi-ohjelmassa kunnostetaan harvinaisia perinnebiotooppeja, joiden jatkuvasta hoidosta vastaavat pääosin yksityiset karjanomistajat.
Jarkko Sirkiä
Laaja rantalaidun Kirkkonummen Medvastössa on muuttolinnuille tärkeä levähdyspaikka.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ei aina riitä alueen suojelu. Suomalaisen luonnon pelastamiseksi tarvitaan myös auttavia sorkkia, sillä maamme uhanalaisimmat luontotyypit sijaitsevat perinnebiotoopeilla.

Kirkkonummen Medvastössa kasvoi vielä 2000-luvun alussa tiivistä järviruovikkoa. Ruovikko oli niin hallitseva, ettei muille lajeille jäänyt juurikaan tilaa. Niiton ja 16 vuoden laidunnuksen avulla rantalaitumista on tullut muuttolinnuille tärkeä levähdyspaikka.

Edelleenkin laidun on paikoin kostea, ja merenpinnan noustessa se peittyy toisinaan lähes kokonaan veden alle. Silloin karja siirtyy kuivemmille saarekkeille.

Taivaalle ilmestyy kaartelemaan suuri petolintu. Ruskosuohaukka, tunnistaa Metsähallituksen suojelubiologi Antti Below. Isot rantalaitumet houkuttavat myös hanhia laiduntamaan ja voivat auttaa pitämään ne pois pelloilta.

Tulevaisuudessa tällaisia paikkoja on tarkoitus nähdä paljon nykyistä enemmän. Luonnonsuojelu sai hallitusohjelmassa merkittävän, 100 miljoonan euron lisärahoituksen.

Ympäristöministeriö ehdottaa myös ensi vuodelle merkittävää lisäpanostusta luonnonsuojeluun.

Tänä vuonna suojeluun käytettävä raha on yli kaksinkertainen viime vuoteen nähden.

Siitä osa käytetään Helmi-ohjelmaan, jonka avulla kohennetaan heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Metsähallituksen Luontopalveluiden 10 miljoonan Helmi-lisärahoituksella tehdään kunnostustöitä, kuten ruovikon niittoa laiduntamista varten. Helmen avulla päästään ennallistamaan myös soita ja lintuvesiä.

Perinnebiotooppien nykyistä tilaa kuvaa Metsähallituksen Luontopalveluiden Tuula Kurikan ja Helmi-ohjelmaa luotsaavan Hanna-Leena Keskisen mukaan parhaiten yksi sana: huono. Muuttuva maankäyttö on vienyt monilta lajeilta elintilaa.

Viljelijöiden innostus ja kuluttajien kiinnostus luonnonlaidunlihaa kohtaan virittävät toivoa. Ympäristökorvausjärjestelmä on perinnebiotoopeilla kaiken A ja O. ”Sitä kautta karjanomistaja hyötyy.”

Viime vuonna ympäristökorvauksilla hoidettiin yhteensä 34 000 hehtaarin edestä perinnebiotooppikohteita, joista valtaosa sijaitsi suojelualueiden ulkopuolella.

Täällä rannikolla karjaa on tarjolla enemmän kuin sopivia maita. Toisin on esimerkiksi Itä-Suomessa.

Upottavilla rantalaitumilla karjan on hyvä olla rakenteeltaan kevyttä.

Naudoista esimerkiksi ylämaankarja viihtyy rantaruovikossa. Vaatimaton kyyttökin on elementissään. Tuotos on toki huomattavasti pienempi kuin pihvi- ja maitoroduilla. ”Kyyttöihin pitää olla kova kiinnostus”, sanoo niiden omistaja Jouko Helander.

Jarkko Sirkiä
Kirkkonummen Medvastön perinnebiotoopeilla on tavattu satoja kahlaajia, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Antti Below. Tikan nakutusta kuuluu rantametsistä usein. Vieressä ympäristöneuvos Mikko Kuusinen.

Hänelle kyytöt olivat verenperintöä. Niitä oli Karjalassa asuneella äidillä ja tädilläkin.

Helander hankki oman tilan Lopelta 35-vuotiaana. Muutaman eläimen karja on laajentunut sittemmin 90-päiseksi. Vanhin kyytöistä on 20-vuotias.

Helanderin tilalla on viiden vuoden sopimus laiduntamisesta Metsähallituksen kanssa ja ympäristösopimus Ely-keskuksen kanssa. Lisärehua perinnebiotoopeilla ei saa eläimille antaa. Syynä on se, että näiden maiden ravinnetase halutaan pitää negatiivisena. Ravinnepitoinen lanta ja rehu voisivat lisätä rehevöitymistä.

Jos eläimet laihtuvat liiaksi, ne on yksinkertaisesti vietävä pois.

Aitojen kunnostuksessa riittää laidunalueilla työtä. Viime aikoina puuhaa on ollut myös tervalepän niittämisessä. Pienet taimet puskevat sitkeästi maasta.

Ensi vuonna laitumille tuodaan talkoisiin villainen työryhmä: satapäinen lammaslauma ahmii suihinsa myös tervalepäntaimet.

Kyyttöjen liha myydään suoramyyntinä syksyllä kotitilalta. Kannattavuudessa tärkeässä roolissa on perinnebiotooppien hoidosta maksettava tuki. ”Jos ei ympäristösopimuksia olisi, ei meitäkään olisi”, Helander sanoo.

Vuosien saatossa perinnebiotooppien tuet ovat nousseet. Alimmillaan tukea maksettiin vain 130 euroa hehtaarilta, Helander muistelee. Nykyisin paikallisesti arvokkaista alueista maksetaan 450 euroa hehtaarilta vuodessa.

Osa Helmi-ohjelman rahoituksesta käytetään luontoarvojen kartoitukseen. Se tarkoittaa, että osalla nykyisistä perinnebiotoopeista korvaus voi nousta.

Jos alue todetaankin inventoinneissa maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaaksi, perinnebiotooppikorvaus nousee 600 euroon hehtaarilta.

Kun laidunta laajennetaan, maatilayrittäjä voi myös hakea lisää perinnebiotooppitukea.

Nykyinen rantalaidun on 34 hehtaaria, mutta Helmi-ohjelman turvin aluetta voidaan saada laajennettua jopa 20 hehtaarilla. Sen jälkeen laitumille saa tuoda 15–20 lisäpäätä.

Jos ruovikko saadaan auki vesialueeseen saakka, se helpottaa kahlaajien ja puolisukeltajien liikkumista. ”Tämä on tärkeä juttu meidän tilalle.”

Jarkko Sirkiä
Lannasta kasvaa kauluskirjoheltta. Karjalle ei saa perinnebiotoopeilla antaa lisärehua rehevöitymisriskin vuoksi.
Lue lisää

Kun happikato tappoi Kirkkojärven särkikalat, alkoi yllättävä tapahtumaketju – tutkijoilla on tehokas keino uhanalaisten vesilintujen auttamiseksi

Nelijalkaiset avartavat maisemaa: ”Eläimet tekevät työn, johon ihmiseltä kuluu aikaa ja rahaa”

Kansallispuistossa voi törmätä nelijalkaiseen kesätyöntekijään – karvaiset ympäristösankarit pelastavat perinnebiotoopit

Helmi-ohjelman hallituskauden tavoitteet asetettiin: Soidensuojelun ja ennallistamisen lisäksi kunnostetaan kosteikkoja, metsäisiä elinympäristöjä ja rantaluontokohteita