Hallitus jakaa korvauskelpoisuuden yli 20 000 hehtaarille raiviopeltoja – näin jako tehdään

Raiviopelloille jaetaan nyt vuosittain korvauskelpoisuutta. Arkistokuva. Kuva: Johannes Tervo

Valtioneuvosto on päättänyt, että vuonna 2026 jatketaan hallitusohjelman mukaista mallia, jossa korvauskelvottomia peltoja saatetaan korvauskelpoisuuden piiriin.

Korvauskelvottomat pellot ovat pääasiassa vuoden 2004 jälkeen raivattuja peltoja.

Ruokavirasto jakaa korvauskelpoisuutta korvauskelvottomille peltolohkoille kunkin Elinvoimakeskuksen alueella saman verran kuin korvauskelpoisuutta on alueella vapautunut.

Jako suoritetaan siten, että korvauskelpoisuus lisätään ensimmäisenä niille pelloille, jotka ovat olleet viljelyssä pisimpään ilman korvauskelpoisuutta.

Korvauskelpoisuuden jakovara on tämän mekanismin kautta koko maassa vuonna 2026 noin 5 500 hehtaaria, maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessaan.

Lisäksi hallituksen puoliväliriihen päätösten mukaisesti korvauskelpoisuutta lisätään nyt ensimmäistä kertaa erillinen 15 000 hehtaaria nuorten viljelijöiden omistamille korvauskelvottomille pelloille sekä itäisen Suomen ohjelman alueella aktiiviviljelijän omistamille korvauskelvottomille pelloille.

Tästä kiintiöstä korvauskelpoisuus jaetaan ensin vuonna 2025 nuorten viljelijöiden tulotukea saaneiden viljelijöiden omistamille korvauskelvottomille pelloille.

Jäljelle jäävä osuus jaettavasta pinta-alasta kohdennetaan paikkatiedon perusteella itäisen Suomen ohjelman alueella sijaitseville korvauskelvottomille pelloille siten, että ensimmäisen korvauskelpoisuuden saavat pellot, jotka on olleet pisimpään viljelyssä.

Itäisen Suomen ohjelmaa toteutetaan Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.

Vuonna 2026 korvauskelpoiseen peruslohkoon on mahdollista lisätä myös pieniä korvauskelvottomia aloja. Tämä mahdollistaa peltolohkon muodon parantamisen ja päistehaittojen poistamisen, tiedotteessa sanotaan.