MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Maatalous

Tukien optimointi ei enää riitä – kannattava viljanviljely edellyttää uutta otetta viljelysuunnitteluun

Kannattavuuden parantaminen vaatii tilakohtaisten ratkaisujen hakemista, kirjoittaa Sari Peltonen ProAgriasta.
Heta-Linnea Kovanen

Viljantuotannon kannattavuus on ollut heikko. Se on johtunut pääasiassa viljelyn kustannuksiin nähden alhaisista sadon markkinahinnoista sekä matalista keskisadoista.

Mitä siis tulisi tehdä kannattavuuden parantamiseksi?

Tärkeintä on miettiä keinoja, joihin voit itse vaikuttaa.

Säähän ja maailmanmarkkinahintoihin et voi vaikuttaa, mutta voit viljelysopimusten kautta kiinnittää hinnan omalle, turvalliselle tasolle, ainakin osalle sadosta.

Lisäkilojen tuottaminen ei välttämättä vaadi panosten kasvattamista ja kustannusten lisääntymistä. Tärkeämpää on huolehtia, että satsaukset tehdään peltolohkoille ja kasvustoihin, joissa vastettakin on odotettavissa.

Tällöin katseet täytyy siirtää maan hyvään kasvukuntoon ja vesitalouteen sekä viljelykiertojen monipuolistamiseen. Samalla ne pienentävät sääriskejä.

Ei sovi myöskään unohtaa kustannuspuolta, erityisesti kiinteiden kustannusten pitämistä kurissa.

Viljelyn kannattavuuden parantaminen vaatii tilakohtaisten ratkaisujen hakemista.

Ennakkolaskelmien tekeminen ja tuotantokustannusten laskeminen auttavat arvioimaan, millaista sadon määrää tai tuottoa hehtaarilta tarvitaan ylläpitämään viljelyn kannattavuus, ja toisaalta, mitkä ovat ne kustannuserät, jotka vaikuttavat eniten tilan taloudelliseen tulokseen ja miten niitä voidaan korjata.

ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien viime kasvukauden tulokset osoittivat, että suuret sadot olivat avain parhaisiin taloudellisiin lopputuloksiin. Etenkin sokerijuurikkaasta, herneestä ja syysrukiista saatiin ennätyssatoja, ja niiden myötä kasvikohtaisessa taloudellisessa tuloksessa päästiin selvästi plussan puolelle.

Kevätviljojen keskimääräinen taloudellinen tulos oli kauraa lukuun ottamatta noin 50 euroa hehtaarilta tappiollinen.

Johannes Tervo
Toimivan viljelykierron suunnittelu ei ole tärkeää vain tukiehtojen täyttämiseksi ja tukien optimoimiseksi. Se pitää nähdä tärkeänä keinona satotavoitteiden laatimisessa, kirjoittaa Sari Peltonen.

Viljelysuunnittelu ei ole pelkästään tukiehtojen täyttämistä ja tukien optimointia, vaan kokonaisvaltaista tilan toiminnan suunnittelua. Viljelyn kustannusten karkea arviointi jo viljelysuunnittelun yhteydessä on tärkeä apukeino viljelyn tarkempaan suunnitteluun ja satotavoitteiden laatimiseen.

Ennakkolaskelman avulla voidaan arvioida, mitä kannattaa viljellä kasvukunnoltaan erilaisilla peltolohkoilla, millaista satotasoa tulee tavoitella sekä milloin, millaisissa erissä ja millä hinnalla voi ja kannattaa myydä.

EU-tukien maksimointi johti aikanaan siihen, että lähes kaikki mahdolliset peltolohkot otettiin viljelyyn. Tässä kohdin myös keskisatojen nousu pysähtyi.

Viljan hintojen asettuessa maailmanmarkkinatasolle kustannustehokkuutta haettiin siirtymällä viljelytapaan, jossa tuotettiin samaa viljaa isoilla aloilla samoja säätöjä käyttäen. Nyt näyttää, että tämä tie on käyty loppuun.

Jo maan kasvukunto vaatii viljelyyn muutosta.

pasi leino
Kaikille peltolohkoille ei ole kannattavaa suunnata samanlaisia tuotantopanoksia. Tuotantopanokset kannattaa keskittää niille lohkoille, joilta on odotettavissa paras tuotto.

On tärkeää tunnistaa omien peltolohkojen ominaisuudet ja sadontuottokyky, ja miettiä sen jälkeen oikeat kasvit ja viljelytoimenpiteet.

Kolmen tonnin viljasato tekee tappiota, joten mikä tahansa muu vaihtoehto on kannattavampi sekä viljelijän kukkarolle että maan kunnolle. Jos peltolohkon sato jää useina vuosina alle tavoitellun, kannattaa hyödyntää tukijärjestelmän mahdollisuudet pellon käytön monipuolistamiseen tai maan kunnostamiseen.

Hyväkuntoisilla lohkoilla voidaan viljellä voimaperäisesti ja niiden kiertoon kannattaa ottaa mukaan satopotentiaaliltaan korkeat syyskylvöiset kasvit, vaateliaat öljy- ja palkokasvit sekä hyödyntää ylipäätään uusien, satoisien lajikkeiden sadontuottokyky.

Hyvätuottoisillakin lohkoilla pitää huolehtia maan rakenteen ylläpidosta ja kasvattaa välillä runsas- ja syväjuurisia kasveja tai apilanurmea, joka toimii samalla typpilaturina.

Jarkko Sirkiä
Pelkkä kevätviljojen kierto ei kannata. Kierrossa on hyvä olla muutakin kuin viljaa. Myös tukijärjestelmän suomat mahdollisuudet välivuotta vaativiin, kasvukuntoa parantaviin toimenpiteisiin kannattaa hyödyntää.

Viljelykiertojen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon, miten syyskasvien kylvö onnistuu. Sitä on hyvä ennakoida suunnittelemalla esikasviksi aikaisin korjattava kasvi.

Typpeä runsaasti hyödyntävien kasvien, kuten vehnän, edelle kannattaa suunnitella palkokasvi tai viherlannoitusnurmi.

Viljelyn monipuolistaminen syyskylvöisillä, monivuotisilla tai erikoiskasveilla luo edellytyksiä tilan kokonaistuloksen parantumiselle sen lisäksi, että se pienentää yksipuolisen kevätviljojen viljelyn aiheuttamia hinta- ja sääriskejä. Lisäksi se korjaa viljatasetta kotimaan markkinoille.

Valkuaiskasvien viljelyn lisäämisen tärkeys on noussut esille tämän kevään poikkeustilanteen myötä myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Pekka Fali
Hyvä sato on kannattavuuden perusta.

Omien tuotantokustannusten tiedostaminen ja laskenta luovat hyvän pohjan viljatilan talouden hallintaan.

ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tulosten mukaan hyvä sato on poikkeuksetta ollut yhteydessä tuotannon parempaan taloudelliseen tulokseen vuosi toisensa jälkeen ja eri viljelykasveilla. Parhaan neljänneksen tuloksen taustalla vaikuttivat keskiarvosatoja paremman sadon määrän lisäksi muita pienemmät kiinteät kustannukset.

Kasvinviljelyn tuotantokustannuksista yli puolet muodostuu kiinteistä kuluista eli koneiden, rakennusten ja pellon pääomakuluista sekä yleiskustannuksista.

Viljelypinta-alaan nähden liian suuri tai arvokas konekapasiteetti heikentää merkittävästi kannattavuutta, jos koneita ei pystytä käyttämään oman tilan viljelyn lisäksi esimerkiksi koneurakointiin, tai jos ei ole mahdollisuutta koneiden yhteishankintaan.

Konekapasiteetin oikea mitoitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi.

Myös energiansäästövaihtoehtojen kartoittaminen on tärkeää.

Kuivauskulut ovat yhtä suuret kuin koko muun peltoviljelyn energiakulut yhteensä. Mikäli viljan käyttökohde on lähistön kotieläintila, on tilojen välinen rehukauppa tuoreena monessa mielessä järkevää ja kannattavaa kummallekin osapuolelle.

Jaana Kankaanpää
Kalusto pitää mitoittaa oikein oman tilan tarpeisiin.

Vuoden 2019 tulosten mukaan ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien paras neljännes teki kevätviljoilla keskimäärin 560 euroa hehtaarilta paremman tuloksen kuin heikoin neljännes. Näin suuri ero syntyi pienemmistä kiinteistä kuluista, paremmista sadoista ja korkeammasta myyntihinnasta.

Kiinteät kulut olivat parhaalla neljänneksellä noin 260 euroa hehtaarilta pienemmät kuin heikoimmalla neljänneksellä.

Paras neljännes sai satoa 1 500 kiloa hehtaarilta enemmän kuin heikoin neljännes.

Parhaalla neljänneksellä viljan myyntihinta oli 10–20 euroa tonnilta parempi kuin heikoimmalla neljänneksellä.

Jaana Kankaanpää
Kuivauskulut ovat yhtä suuret kuin koko muun peltoviljelyn energiakulut yhteensä.

Apuvälineitä suunnitteluun

  • EU:n tukemia, viljelijöille maksuttomia Neuvo2020-asiantuntijapalveluita voi käyttää esimerkiksi maan rakenteen kunnostussuunnitelmiin, ilmastonmuutoksen varautumiseen, tuotannon hiilijalanjäljen laskentaan, tuotantokustannusten laskentaan, ja eri viljelyvaihtoehtojen selvittämiseen oman tilan lähtökohdista.
  • Lisätietoa palveluista täältä.
  • Tuottopuntari tuotantokustannusten arviointiin ja vertailuun: voit suunnitella tilan tuotantoa, simuloida tuottoja ja kustannuksia sekä vertailla eri kasvilajien kannattavuuksia.
  • Tuottopuntariin pääset tästä.
  • Tuotantokustannuslaskuri viljoille ja öljykasveille on tarjolla täällä.
  • Hintalaskuri tilojen väliseen rehukauppaan täällä.
  • Työkalu peltojen tuottokyvyn arviointiin täällä.

Lue lisää

"Pannaanko ohrasta olutta vai syötetäänkö se sioille?" – Ruoka päätyy ihmisten ravinnoksi parhaiten, jos viljelijät tietävät etukäteen, mitä kuluttajat haluavat

Valkoposkihanhet romahduttivat syyskasvien viljelyn – lintuparvien aiheuttamat ongelmat eivät rajoitu vain kevääseen ja nurmiin

Viljatilojen kannattavuuskriisiin löytyy lääke

Siuntiolaisisäntä rakentaa monipuolista viljelykiertoa – riemunkirjavat kukkakaistat sopivat siihen