Maatalous

Satoisimmat pellot pilalle: Viljelijöiden hanhilupia rajoitettiin, koska osa pelloista onkin yllättäen "maakunnallisesti tärkeitä lintualueita" – katuvat ministereiden neuvon noudattamista

Peltojen kuuluminen maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin ja sen vaikutus poikkeuslupiin yllätti viljelijät.
Lari Lievonen
"Kahdeksan lypsykarjatilan pääasiallinen rehuntuotanto sijoittuu alueille, jotka on merkitty maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi. Kyseessä on satojen hehtaarien ala", kertovat liperiläiset Kosti Parviainen ja Mikko Lihavainen.

Ministeri Jari Lepän (kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) asettama valkoposkihanhityöryhmä kannusti elokuun lopussa viljelijöitä hakemaan poikkeusta lintulajin suojelusta, jotta hanhien aiheuttamia vakavia satovahinkoja voitaisiin estää.

Muun muassa liperiläinen maidontuottaja Mikko Lihavainen, joensuulainen maidontuottaja Jyrki Kervinen ja liperiläinen Kosti Parviainen, joka hoitaa lastensa viljanviljelytilaa, tekivät työtä käskettyä.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen päätökset valmistuivat lokakuun alussa.

Lupia valkoposkihanhien häirintään ja ampumiseen myönnettiin, mutta lupa-alueita oli rajattu. Lintujen häirintä kiellettiin tietyillä peltolohkoilla sekä syys- että kevätmuuton aikaan.

"Lupa-alueen ulkopuolelle rajatut lohkot ovat tilan satoisimmat ja sijainniltaan parhaimmat tilakeskuksen lähellä", Kervinen kertoo.

Hän moittii ympäristöhallintoa omavaltaisuudesta, sillä lohkovalinnoista ei ole keskusteltu viljelijän kanssa. "Peltoja saa kyllä viljellä, mutta hanhet syövät sadon."

Kervinen harmittelee, että tuli edes anoneeksi poikkeuslupaa lintujen tappamiseen, sillä vanha lupa pelkkään häirintään ei sisältänyt aluerajoituksia.

Perusteena karkotustoimenpiteiden kieltämiselle tietyillä peltolohkoilla on alueiden kuuluminen maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin eli niin sanottuihin Maali-alueisiin.

Lihavaisen ja Parviaisen tilan pellot kuuluvat pohjoiskarjalaisittain poikkeuksellisen laajaan ja yhtenäiseen peltoalueeseen Liperissä. Alue on jo pitkään ollut maatalouskäytössä.

"Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun kuulimme, että peltomme on merkitty maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi", kommentoivat miehet Maali-alueita.

Heidän lisäkseen useat muut poikkeuslupapäätöksen lokakuussa saaneista pohjoiskarjalaisista viljelijöistä ovat kuulleet ensimmäistä kertaa Maali-alueista.

Kyseessä on BirdLife Suomen koordinoima hanke. Maakunnallisten raporttien tarkoituksena on toimia maankäyttöä ohjaavana tausta-aineistona, todetaan vuonna 2014 valmistuneessa Pohjois-Karjalan Maali-raportissa.

"Esimerkiksi Liperissä kahdeksan lypsykarjatilan pääasiallinen rehuntuotanto sijoittuu näille Maali-alueille. Alueet ovat laajuudeltaan satoja hehtaareita", Parviainen taustoittaa.

Myös Lihavaisen peltolohkoista satoisimmat ja lähinnä tilakeskusta sijaitsevat on rajattu lupa-alueen ulkopuolelle. "Tulee halvemmaksi maksaa mahdolliset sakot luvattomasta häirinnästä kuin antaa hanhien syödä parhaat nurmet, hakea korvausta ja yrittää niillä rahoilla hankkia korvaavaa rehua."

Hän toteaa turhautuneena, että olisipa ely-keskuksesta sanottu muutama vuosi sitten, että ei kannata investoida kahden lypsyrobotin pihattoon, sillä tilan pellot on merkitty hanhipelloiksi.

Lihavainen ja Parviainen eivät aio valittaa päätöksestä, sillä he ovat mukana yhdeksän tilan yhteisluvassa eivätkä halua valituksella vaikeuttaa muiden tilojen hanhien karkotusmahdollisuuksia.

Satovahinkojen korvaaminen perustuu Ruokaviraston määräyksiin yksikköhinnoista ja normisadoista. Vuotuiset yksikköhinnat ja keskisadot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tilastoihin.

"Korvaukset ovat valkoposkihanhiongelman suurin epäkohta ja korvaustasolle on tehtävä jotain. Nurmen keskisato oli tilaston mukaan Pohjois-Karjalassa tänä vuonna 14,5 tonnia hehtaarilta ja sen mukaan maksetaan korvaukset. Meidän parhailla pelloilla sato on 25 tonnia hehtaarilta", Kervinen moittii.

Maakunnan viljelijät pelkäävät tulevaa kevätmuuttoa. Taloudellisten menetysten lisäksi tilanne rassaa henkisesti.

Lue lisää:


Hanhinyrkki kannustaa viljelijöitä hakemaan poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen ampumalla – työryhmän puheenjohtaja: "Tarkoittaa kohti ampumista"

Valkoposkihanhien häirintää rajoitettiin – suuri hakemusmäärä pakotti aluerajauksiin, jotta linnuilla on myös häiriöttömiä levähdysalueita

Hanhinyrkin tavoittelemat lintupellot haukkaisivat ison loven viljelyalaan muuttoreitin varrella

Lari Lievonen
Valkoposkien lohkovalintoja on vaikea ennakoida, kertovat viljelijät. Tämä nurmi on kellastunut hanhien ruokailun seurauksena, ensimmäistä rehusatoa siitä tuskin saa seuraavalla kasvukaudella.
Lue lisää

Ahmoja saa metsästää enintään kahdeksan – tavoitteena on suojata poroelinkeinoa, ahman tappamia poroja on ilmoitettu jo lähes 3 300

Maanomistajat jäivät ilman suoraa tietoa maidensa kuulumisesta maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin – lintuyhdistykset kokosivat tiedot vapaaehtoisvoimin

Valkoposkihanhien häirintää rajoitettiin – suuri hakemusmäärä pakotti aluerajauksiin, jotta linnuilla on myös häiriöttömiä levähdysalueita

Valkoposkihanhien syöminen olisi voitu sallia, sillä lintudirektiivi ei sitä MMM:n virkamiehen mukaan estä – "Hävittämisvaatimus on kansallinen ratkaisu"