Maatalous

Hanhinyrkin tavoittelemat lintupellot haukkaisivat ison loven viljelyalaan muuttoreitin varrella

Lintupeltoja nopeampaa apua hanhiongelmaan etsitään entisistä turvetuotantoalueista.
Jukka Pasonen
Pahimmalle hanhituhoalueelle sijoitettuna hanhipellot veisivät noin kuudenneksen viljelymaista.

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi suunnitellut lintupellot herättävät epätietoisuutta viljelijöissä. Niin sanotun hanhinyrkin tavoitteena on löytää lintupeltoja valkoposkihanhien suosimilta alueilta yhteensä 3 000-5 000 hehtaaria. Se tarkoittaisi lähes kuudesosaa Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Parikkalan alueen viljellyistä pelloista.

Alueella tavoitetta ei pidetä realistisena, kertovat Keski- ja Etelä-Karjalan maaseututoimet, jotka vastasivat yhdessä MT:n tiedusteluun aiheesta. Maaseututoimet ovat alueidensa maaseutuelinkeinoviranomaisia.

"Hanhet tulevat parhaille viljelyalueille, joita tarvitaan myös viljelyssä. Hanhipellon perustamisessa on tarkkaan mietittävä paikka ja sovittava naapurilohkojen viljelijöiden kanssa, että on ok perustaa hanhilohko", maaseututoimista todetaan.

Keväällä valkoposkihanhet söivät Keski-Karjalan lähes 12 000 nurmihehtaarista noin kolmanneksen ja Parikkalan nurmista lähes puolet.

Kiinnostusta lintupeltojen perustamiseen alueilla on, mutta sopimuksen ehdot ja lintupellosta maksettava korvaus ratkaisevat, kuinka moni päätyy lopulta lintupellon perustamaan.

"Epätietoisuutta on siitä, milloin hanhipeltoja voi perustaa, milloin niistä aletaan maksaa ja miten ehdot soveltuvat luomutuotantoon", maaseututoimet luettelevat.

Kyselyjä tulee maaseututoimiin eniten kasvinviljelytiloilta, ja usein ehdotetut pellot ovat pieniä eivätkä sijaitse hanhien suosimilla alueilla. Kiinnostuneiden joukossa on kuitenkin myös isompia tiloja sopivilta alueilta.

Korvauksen pitäisi olla tuntuva, jotta peltoja löytyisi. "Normaalien peltotukien päälle halutaan korvausta tuhat euroa."

Lintupellot on tarkoitus ottaa mukaan osaksi ympäristökorvausjärjestelmää tulevalla ohjelmakaudella, joka todennäköisesti alkaa vuonna 2023, kertoo maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Minna-Mari Kaila.

Tavoitteena on hanhinyrkin raportissa määritelty 3 000-5 000 hehtaaria sopimus- tai sitoumusalaa hanhia varten.

"Tavoite on aika korkea, mutta mielestäni ihan realistinen", Kaila arvioi.

Hän toteaa, että uudessa järjestelmässä on tärkeää, että lintupellot kohdennetaan merkittävimmille ruokailu- ja levähdysalueille.

Se, onnistuuko tavoite, riippuu Kailan mukaan viljelijöistä. Ympäristökorvausjärjestelmään liittyminen on vapaaehtoista.

"Myös muilla käytettävissä olevilla hanhien karkotuskeinoilla ja hanhipelloista maksettavalla korvaustasolla on vaikutusta", Kaila muistuttaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on painottanut, että hanhipeltojen lisäksi tarvitaan tehokasta karkotusta ampumalla sekä toimiva korvausjärjestelmä.

Korvaus on tarkoitus maksaa hehtaariperusteisesti ja se määritellään aiheutuneiden kustannusten ja tulonmenetysten perusteella, kuten muutkin ympäristökorvauksen tukitasot. Lintupelloista maksettaisiin korvausta vain silloin, kun sato menetetään lintujen takia. Mikäli pelto säästyisi hanhituhoilta, siitä voitaisiin korjata sato normaaliin tapaan.

Muuttolintujen levähdyspaikoiksi havitellaan myös entisiä turvetuotantomaita. Tavoite niiden osalta on tuhat hehtaaria.

Turvemaista toivotaan helpotusta tilanteeseen nopeammin kuin lintupelloista. "Niitä voisi olla käytössä jo ensi vuonna, etsimme mahdollisimman pikaisia ratkaisuja", kertoo asiantuntija Heidi Krüger maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hänen mielestään hanhille suunnatut alueet ovat ehdottomasti osa ratkaisua. "Karkottaminen toimii vain, jos hanhilla on paikka minne mennä."

Hanhien muuttoreitin varrella on useita potentiaalisia alueita. Parhaillaan neuvotteluja käydään Krügerin mukaan noin 500 hehtaarista. "Neuvottelut ovat alkumetreillä, monta kiveä on vielä käännettävänä."

Entisille turvetuotantomaille haluttaisiin samalla myös muita monimuotoisuusarvoja, kuten kosteikkoja.

Keski-Karjalan maaseututoimen mukaan monet entisistä turvetuotantomaista alueella on jo otettu viljelykäyttöön, mikä voi vaikeuttaa muuttolinnuille kohdistettavien alueiden löytämistä.

Lue lisää

Kotkat pelastavat

Ruuan tuotannon turvaaminen tärkeintä

Keskusta puolustaa maaseutua ja alkutuotantoa

Kohtalokas aamu: Noin tuhannen hanhen parvi laskeutui menestyneen nuoren ravurin lähelle – hevonen löydettiin loukkaantuneena ja jouduttiin lopettamaan