Maatalous

MT-kysely: Eläinten hyvinvoinnista ollaan valmiita maksamaan – joka toinen pulittaisi kaupassa kymmenen prosentin lisähinnan

Naisille eläinten hyvinvointi on tärkeämpää kuin miehille. Myös koulutus ja puoluekanta näkyvät vastauksissa.
Jukka Pasonen

Tuotantoeläinten hyvinvointi kiinnostaa kuluttajia, Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä käy ilmi. Joka toinen suomalainen olisi valmis maksamaan 10 prosentin lisähintaa maito- tai lihatuotteesta, jonka tietää varmasti olevan peräisin hyvinvoivista eläimistä.

Tutkimuslaitos Kantar TNS Agri selvitti asiaa lokakuun alkupuolella. Vastaajia oli runsas tuhat ympäri maata ja kaikista ikäryhmistä.

Runsas neljännes vastaajista ilmoitti, ettei maksaisi hyvinvointimerkitystä tuotteesta yhtään enempää kuin ilman merkkiä olevasta.

Kahdeksan prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan hyvinvointimerkitystä tuotteesta puolitoistakertaisen hinnan perustuotteeseen verrattuna.

15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan.

Luonnonvarakeskuksen vetämässä hankkeessa on pitkään valmisteltu ehdotusta kansalliseksi eläinten hyvinvointimerkinnäksi. Ideoita on haettu maista, joissa merkintöjä on jo käytössä.

Lokakuun puolivälissä muutamassa helsinkiläisliikkeessä ryhdyttiin kokeilemaan asiaa käytännössä. Parin viikon ajan kaupan oli Parempi eläimille -merkittyä maitoa ja jauhelihaa.

Kokeilussa tuotteet olivat samanhintaisia kuin vastaava tuote ilman merkkiä, joten maksuhalukkuutta ei tässä vaiheessa mitattu käytännössä. Merkin periaate kuitenkin on, että tuottaja saisi jatkossa hyvinvointipanostuksilleen myös katetta.

Monissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että naisille eläinten hyvinvointi on tärkeämpi asia kuin miehille. Sama kävi ilmi nyt.

Naisista 18 prosenttia vastasi, ettei maksaisi hyvinvointimerkitystä tuotteesta lisähintaa. Miehillä vastaava osuus oli 34 prosenttia.

Miehet olivat naisia varmempia kannoistaan. Miehistä 9 prosenttia valitsi vaihtoehdon "en osaa sanoa", kun taas naisista sen valitsi joka viides.

10 prosentin lisähintaan valmiita oli sekä naisista että miehistä noin puolet.

Ikäryhmistä 45–54-vuotiaat ovat tiukimpia: heistä 32 prosenttia ei halua maksaa eläinten hyvinvoinnista lisähintaa. Yli 64-vuotiaat ovat samoilla linjoilla.

Sen sijaan alle 30-vuotiaista tätä mieltä oli vain joka viides.

Kun maksuhalukkuutta mitataan tarkemmin, erot ovat edelleen selvät. Alle 30-vuotiaista esimerkiksi 50 prosentin lisähintaa olisi valmis maksamaan 14 prosenttia, kun vastaava luku yli 64-vuotiaiden ryhmässä on 3 prosenttia.

Pohjois- ja Itä-Suomessa maksuhaluja on vähiten, 57 prosentilla, ja Uudellamaalla pääkaupunkiseutu pois lukien eniten, 63 prosentilla vastaajista.

Koulutus näkyy maksuhalukkuudessa. Peruskouluun opintonsa päättäneistä 29 prosenttia vastaa, ettei ole valmis maksamaan hyvinvointimerkinnästä. Akateemisen koulutuksen saaneista näin vastaa 21 prosenttia.

Puoluekannan vaikutus on selvä.

Niistä, jotka äänestäisivät perussuomalaisia, 40 prosenttia ei ole valmis maksamaan hyvinvointimerkitystä tuotteesta lisähintaa. Vihreitä ja kristillisdemokraatteja äänestävillä vastaava osuus on 15 prosentin luokkaa.

MT:n kyselyn toteutti TNS Kantar Agri ja siihen vastasi 9.–14. lokakuuta 1 020 suomalaista. Tulosten virhemarginaali koko kansan vastausten osalta on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotoksissa tulos on suuntaa-antava.

Lue myös: Eläintuotteille suunnitellaan hyvinvointimerkintää, mutta ongelmana on kuluttajien vähäinen maataloustietämys

Neljässä helsinkiläiskaupassa testataan kohta, miten kuluttaja suhtautuu eläinten hyvinvointimerkintään

Lue lisää

Kuluttajat haluavat takeen eläimen hyvinvoinnista, mutta kuka keräisi merkin voitot?

Eläinten hyvinvointimerkinnästä voi nyt antaa palautetta verkossa

Neljässä helsinkiläiskaupassa testataan kohta, miten kuluttaja suhtautuu eläinten hyvinvointimerkintään

Vasemmisto suitsisi, oikeisto patistaisi Niinistöä keskusteluun