Maatalous

Tuotantoeläinten hoito kiinnostaa myös tulevia eläinlääkäreitä – kaikki Suomen eläinlääkärit pätevöityvät tuotantoeläimiin Saaren eläinklinikalla

Saaren eläinklinikalla opiskelijat osallistuvat käytännön töihin vähintään yhdeksän viikon ajan. Klinikkakiertoon kuuluu sekä tilakäyntejä että vastaanottotyöskentelyä.
Kari Salonen
Taija Saloniemi (vas.) pohtii, miten auttaa professori Olli Peltoniemen asettelema vasikka pois kohtua esittävästä rakennelmasta. Harjoituksessa mukana myös Laura Kankainen ja Saara Rajasalmi.

Eläinlääketieteen viidennen vuoden opiskelija Taija Saloniemi kurkottaa kättään syvälle vanerista rakennetun laatikon kyljessä olevaan aukkoon. Hänen tehtävänään on auttaa aukon kautta ulos laatikossa oleva vasikka.

Meneillään on synnytysharjoitus: laatikko esittää tiinettä lehmää. Laatikon sisällä on säkki, joka muistuttaa lehmän kohtua. Sinne harjoitusta johtava professori Olli Peltoniemi asettelee vasikan – kuolleena syntyneen – erilaisiin asentoihin.

Harjoituksessa eläinlääketieteen opiskelijat joutuvat puntaroimaan toimintavaihtoehtoja erilaisissa tilanteissa, joihin eläinlääkäri voi tulevalla urallaan törmätä.

Samanlaiseen harjoitukseen jokainen Suomessa opiskellut eläinlääkäri on osallistunut opintoaikanaan.

Pätevien ja osaavien tuotantoeläinlääkärien riittävyydestä huolestuneet voivatkin olla huoleti, korostaa osastonjohtaja, professori Mari Heinonen.

"Vaikka yhä harvempi eläinlääkäriksi opiskeleva on kotoisin maatilalta, opiskelijoilla riittää kiinnostusta tuotantoeläinten eläinlääkintään."

Heinonen johtaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastoa. Osasto toimii pääosin Mäntsälän Saaren kylässä, pieni osa myös Helsingin Viikissä.

Osaston yhteydessä Mäntsälässä toimii myös yliopistollisen eläinsairaalan tuotantoeläinsairaala, Saaren eläinklinikka. Opetuksen ja tutkimuksen ohella se vastaa oman alueensa kunnallisista eläinlääkäripalveluista.

Sairaalalla on sopimus alueen kuntayhtymien kanssa eläinlääkintähuollon järjestämisestä. Siihen kuuluu myös ympärivuorokautinen eläinlääkäripäivystys.

Mäntsälässä jokainen eläinlääkäriksi opiskeleva osallistuu kolmantena opintovuotenaan viikon ajan klinikkaopetukseen. Viidentenä opintovuonna on vuorossa kahdeksanviikkoinen klinikkakierto.

Yhteensä jokainen eläinlääkäriksi valmistunut on opiskellut ja työskennellyt Saarella vähintään yhdeksän viikkoa, valinnaisia aineita valinneet enemmänkin.

Opiskelijoiden klinikkakiertoon kuuluu myös päivystys, johon jokainen opiskelija vuorollaan osallistuu.

"Päivystyskokemus on erittäin tärkeä osa oppimista. Ilman kuntasopimuksia ja klinikan omaa praktiikka-aluetta vastaavaa opetusta olisi vaikea järjestää", Heinonen korostaa.

Vain sikalaharjoittelu on hoidettava yhteistyötiloilla Seinäjoella, sillä Uudellamaalla tai Päijät-Hämeessä ei ole juurikaan sikatiloja.

"Opiskelija voi halutessaan vaihtaa yhden viikon Saarella Seinäjoen viikkoon. Vuosittain näin tekee 10–30 opiskelijaa", Heinonen kertoo.

"Maaseutuklinikalla on äärimmäisen tärkeä rooli eläinlääketieteen opetuksessa. Täällä meillä on sekä opetus, tutkimus että käytännön praktiikka."

Vuodessa Saarella opiskelee ja harjoittelee seitsemisenkymmentä eläinlääketieteen opiskelijaa. Lisäksi ulkomaisia vaihto-opiskelijoita on vuosittain kymmenkunta.

Lue lisää

Kotipuutarhurien ei kannattaisi ostaa turvetta säkkikaupalla joka kevät – maan kasvukunnosta voi huolehtia monella muullakin tapaa

Joulun kestosuosikki muuttui pyöreälehtiseksi Mikki hiireksi – Saaren kartanon 4 000 joulutähteä valmiina myyntiin

Helsingin yliopiston tuotantoeläinsairaala sai remontissa uudet, toimivat tilat – ensimmäiset leikkaukseen tuodut lehmäpotilaat on jo kotiutettu

Isot eläinlääkäriketjut ottavat kantaa eläinsairaalan puolesta: Koulutuksen ja tutkimuksen edellytykset on turvattava Suomessa