FAO: Ruuantuotanto on riippuvainen terveestä maaperästä – maatalouskemikaalit ja ilmastonmuutos uhkaavat eliöstöä

Tänään vietetään FAO:n maaperäpäivää. Kuvassa hyvinvoivaa viljelysmaata. Kuva: Sanne Katainen

Maaperän organismien merkitystä ruuantuotannon edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa on aliarvioitu voimakkaasti, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n perjantaina julkistetussa raportissa todetaan.

Maaperässä elää yli neljännes maailman elollisista organismeista. Näitä ovat lukemattomat yksisoluiset ja mikroskooppisen pienet eliöt, levät, sienet, lierot niveljalkaiset ja niiden toukat.

Lisäksi monet nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet viettävät ainakin osan elämästään maan alla. Nämä nostavat maaperässä elävien eliöiden osuuden FAO:n raportin mukaan peräti 40 prosenttiin.

Maaperän mikro-organismit muuttavat orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä kasvien hyödynnettävään muotoon. Samalla ne edistävät maaperässä olevien haitallisten aineiden hajoamista. Maaperän monimuotoisuudella on oma roolinsa myös tuholaisten ja kasvitautien ehkäisyssä ja torjunnassa.

Järjestö vaatiikin, että maaperän hyvinvointi on otettava "täysimääräisesti huomioon kestävän kehityksen toimia suunniteltaessa".

"Maaperän biologisesta monimuotoisuudesta huolehtiminen on edellytys sille, että voimme saavuttaa monet kestävän kehityksen tavoitteet", totesi FAO:n apulaispääjohtaja Maria Helena Semedo raportin julkaisun yhteydessä.

FAO:n perjantaina julkaisema raportti liittyy tänään lauantaina vietettävään kansainväliseen maaperäpäivään. Päivä on yksi YK:n virallisista vuosipäivistä samaan tapaan kuin esimerkiksi vuosittain 16.10. vietettävä maailman ruokapäivä.

Tämänvuotisen maaperäpäivän teemana on "Keep soil alive, protect soil biodiversity" eli "pidä maaperä elävänä, suojele maaperän monimuotoisuutta".

Maaperän biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuu FAO:n mukaan monia vakavia uhkia, erityisesti ihmisen toiminta, ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit.

Suurin uhka ovat maatalouskemikaalien liiallinen käyttö sekä erityisesti väärinkäyttö. Maataloustuotannon voimaperäistyminen aiheuttaa myös monia muita uhkia, esimerkiksi hiilen karkaamista maaperästä, maan rakenneongelmia ja tiivistymistä, happamoitumista, suolaantumista sekä eroosiota.

Uhkaa aiheuttavat myös metsäkato ja kaupungistuminen, saasteet ja maastopalot, FAO:n raportissa luetellaan.

Toisaalta maaperän mikrobit voivat myös hillitä ilmastonmuutosta, sillä mikrobitoiminta voi sitoa ilmakehän hiiltä maaperään, FAO korostaa.

FAO peräänkuuluttaakin viljelijöille kannusteita hyvään maaperän hoitoon. Myös tutkimusta ja siihen pohjautuvia teknisiä innovaatioita tarvitaan nykyistä enemmän, jotta viljelijöiden olisi ylipäätään mahdollista harjoittaa maaperän hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää maataloustuotantoa.

• Maaperä on elävä luonnonvara, joka ylläpitää maapallon elämää.
• Maaperässä elää yli neljännes planeettamme biologisesta monimuotoisuudesta.
• Kun maaperä on terve, grammassa maata on enemmän organismeja kuin maapallolla on ihmisiä.
• Maailmanlaajuisesti ihmisen ruuasta 95 prosenttia on peräisin maaperästä.
• Maaperän organismit auttavat maaperää varastoimaan hiiltä ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
• Maaperäorganismit pilkkovat haitallisia aineita ja näin edistävät saastuneen tai muuten pilaantuneen maaperän toipumista.
• Maaperä on myös valtava "apteekki": lähes kaikki antibiootit on valmistettu maaperän mikro-organismeista.