Maatalous

Katso video: 55 rekkakuormallista rapsia yhdellä kertaa – Saimaa antaa rehutehtaalle mahdollisuuden hankkia raaka-ainetta vesiteitse

A-Rehun rapsirouhevarasto Varkauden satamassa täyttyy päivässä monen kuukauden tarpeisiin, kun rahtilaiva Elke W:n lasti tyhjennetään.
Saara Lavi
Rahdin purku vie yhden pitkän päivän, kun lasti siirretään sataman varastohalliin nosturin ja kuorma-autojen avulla.

Nosturi kahmii rapsirouhetta laivan uumenista Varkauden Akonniemen satamassa. Kaukaa kauha näyttää maltilliselta, mutta laivan kannelta katsoessa sen todellinen koko sekä laivan rahtiosaston tilavuus hahmottuvat paremmin.

"Kerralla tulee rapsirouhetta noin 55 rekkakuormallisen verran, noin 2 500 tonnia", A-rehun Varkauden tehtaan tuotantopäällikkö Ville Hämäläinen kertoo.

"Jos se kaikki pitäisi tuoda läpi Suomen autoilla, merisatamassa pitäisi olla laivaa odottamassa melkoinen rekkaletka."

Tehtaan käyttämästä rypsistä noin puolet tulee tämän erän tavoin rouheena Keski-Euroopasta. Toinen puolikas hankitaan Mildolalta, jonka välittämästä rypsipuristeesta osa on kotimaista.

Saara Lavi
Yli yhdeksän metriä syvään ruumaan mahtuu 2 500 tonnia rapsirouhetta.

Kotimainen rehuteollisuus tarvitsee tuontirapsia, koska suomalainen tuotanto kattaa vain noin vajaan neljänneksen rehuteollisuuden tarpeesta.

"Öljykasvien viljelypinta-alat ovat valitettavasti pienentyneet ja sadotkin ovat olleet heikohkoja ainakin parina viime vuonna", kertoo toimialapäällikkö Pekka Heikkilä Elintarviketeollisuusliitosta.

Rapsin ja rapsirouheen tuonti on noin 300 000 tonnia vuodessa. EU:ssa tuotettu rapsi ei riitä yksin EU-alueen jalostukseen, vaan rapsia tuodaan unioniin myös esimerkiksi Ukrainasta.

Soijaa tuodaan nykyisin noin 100 000 tonnia takavuosien 150 000 tonnin sijaan. Märehtijöiden rehuissa sitä ei enää käytetä lainkaan ja sioilla ja siipikarjallakin osa soijasta ja joissain rehuissa jopa kaikki pystytään korvaamaan palkokasveilla.

Saara Lavi
Jokaisesta purettavasta kuormasta otetaan salmonellanäyte, kertoo Kyösti Tiainen.

”Maidontuotannon kannalta hyvän aminohappokoostumuksen omaavaa rypsiä ei ole järkevää korvata kokonaan palkokasveilla”, A-Rehun nautarehujen kehittämispäällikkö Milja Heikkinen toteaa.

Yhtiö on ollut tyytyväinen saksalaisen yhteistyökumppanin kautta tulevan rouheen laatuun. Se on testattu salmonellan varalta jo lähtömaassa, ja näytteitä otetaan myös satamassa jokaisesta halliin kipattavasta kuormasta. Salmonellaa on löytynyt vain kahdesti vuosien varrella.

Tapoja korvata tuontivalkuaista rehuissa tutkitaan jatkuvasti. Keski-Pohjanmaan maaseutuopistolla alkaa pian ruokintakokeilu A-Rehun täysrehulla, jossa on viidennes härkäpapua. Rypsin syrjäyttäjää pavuista tuskin ainakaan lähiaikoina tulee.

"Härkäpapu on kuitenkin vielä kallis nautarehujen raaka-aineeksi, eikä sitäkään ole saatavilla kovin paljon."

Saara Lavi
Rehuteollisuus tarvitsee tuontirapsia, koska kotimainen tuotanto täyttää vain noin neljänneksen rehuteollisuuden tarpeesta. Korvaajia rypsille ja rapsille etsitään, mutta kokonaan korvaaminen ei ole järkevää, kertovat nautarehujen kehittämispäällikkö Milja Heikkinen ja A-rehun Varkauden tehtaan tuotantopäällikkö Ville Hämäläinen.

Rypsi- ja rapsirouheet tuodaan Suomeen pääasiassa vesiteitse. Saimaan kanava ja syväväylä mahdollistavat rahtilaivojen liikenteen myös sisämaan teollisuuslaitoksiin.

A-Rehulle rypsirouhetta tuova, Saksan lipun alla seilaava alus Elke W on suurinta kokoluokkaa, mitä Saimaalla liikkuu. Pituutta sillä on runsaat 82 metriä. Nykymitoituksella Saimaan kanavaan ei mahdu suurempia laivoja.

"Mikäli suunnitelmat kanavan sulkujen pidentämisestä ja syventämisestä toteutuvat, laivojen kapasiteetti voi kasvaa noin tuhannella tonnilla", kertoo Pohjois-Saimaalla Saimaa Terminalsin satamatoiminnoista vastaava tuotantopäällikkö Eetu Pajarinen.

Pajarisen mukaan Pohjois-Saimaan satamissa käy vuosittain 100–150 rahtilaivaa, jotka suuntaavat lastin kanssa Saimaan kanavasta merelle. Eniten kuljetetaan puuta, kiveä sekä lannoitteita. Matka Varkaudesta merelle kestää noin 20 tuntia. Hyvin harva laiva palaa merelle tyhjillään.

"Haastavinta laivarahdissa on tuonnin ja viennin tasapaino. Aina ne eivät kohtaa. Täältä vietävä tavara vähenee, ja uutta on vaikea löytää tilalle."

Rahti risteilee myös kumipyörillä. A-Rehulta Varkaudesta lähtee länteen yhtiön Koskenkorvan tehtaalle esimerkiksi kauran ydintä ja sieltä tuodaan Varkauteen ohrarehua.

Lue lisää

"Tämä on tällainen viha-rakkaussuhde rypsin kanssa" – Lämpö antoi kevätrypsille kasvusysäyksen Kyrönjoen varrella

Rahtialukset purkavat yhä laillisesti jätteitään Itämereen – Suomessa laadittiin ohjeet, jotta alukset hyödyntäisivät satamien jätteenkeräystä

Satoja Atrian lihakontteja jumissa Suezin kanavan jättiruuhkassa, HKScanilla ei yhtään – "Niin kauan kuin laivojen koneet käyvät, virtaa riittää"

Suezin kanavassa jumittaa yhä yli 200 rahtilaivaa – irrottaminen voi viedä päivistä viikkoihin