Maatalous

Vasikkasuma yllätti maitotilan Vieremällä: 90 lehmän karjaan syntyi koronavuonna kahdettoista kaksoset

"Joku luonnonoikku se on, tuskin jatkuu näin enää ensi vuonna", maidontuottaja Elina Dahl tuumaa.
Elina Dahl
Kaksosvasikat leimautuvat vahvasti toisiinsa ja liikkuvat yleensä yhdessä, Salmenniemen tilalla on huomattu. Iivari Dahl hoitaa mielellään nimikkovasikoitaan, lehmäkaksosia Sisiliaa ja Sesiliaa

Salmenniemen tilan vasikkaosastolla on tänä vuonna riittänyt ruuhkaa.

"Parhaimmillaan juotossa oli syys–lokakuussa viidet kaksoset yhtä aikaa", maidontuottaja Elina Dahl kertoo. "Onneksi lapset ovat hyviä ja innokkaita vasikanhoitajia."

Kaikkiaan kaksosia on syntynyt tänä vuonna 12 lehmälle 90-päisessä holstein-karjassa. Normaalina vuonna kaksosia syntyy yhdet tai kahdet, joinakin vuosina ei lainkaan, Dahl kertoo.

Heli Härkösen Savonia ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön mukaan kaikista lypsylehmien poikimisista noin 2,3 prosenttia on kaksosia. Joskus lehmille syntyy myös kolmosia, mutta niiden todennäköisyys on vain 0,01 prosenttia.

Dahleilla kaksosten osuus poikimisista on tänä vuonna yli 13 prosenttia.

"Joku luonnonoikku se on, tuskin jatkuu näin enää ensi vuonna", Elina Dahl tuumaa.

Laajemmin erityisestä kaksosvuodesta ei ole merkkejä. Vuoden 2020 poikimisista tuotosseurantakarjoissa kaksosten osuus oli joulukuun lopulla 2,6 prosenttia. Kolmoset oli syntynyt 13 kertaa, kertoo kotieläintuotannon ja lypsykarjan tuotosseurannan johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgriasta.

"Tuntuu todella poikkeukselliselta kaksosryppäältä", Nokka toteaa Salmenniemen tilan vuodesta.

Dahlien tilalla käyneet eläinlääkärit ovat ehdottaneet kaksossuman syiksi muun muassa apilapitoista rehua, karkearehupitoista ruokintaa ja korkeaa tuotosta. Mikään niistä ei Dahlien mielestä selitä tilannetta. Apilarehua tilalla ei käytettä, ja tuotos on ollut korkea monena aiempanakin vuonna. Ruokintaakaan ei ole muutettu.

"Meillä on kolme luottoseminologia. Olen sanonut, että tämä on heidän syytään", Dahl naurahtaa.

Parhaimmillaan kaksospoikiminen voi tuottaa kerralla kaksi lehmävasikkaa huippuluokan isäsonnista. "Sikäli olen supertyytyväinen, mutta aiheuttavathan kaksoset myös lisätyötä."

Kaksosia ovat poikineet niin ensikot kuin monta kertaa poikineetkin. Kaikki kaksospoikimiset ovat sujuneet hyvin. Vasikat ovat olleet normaalin kokoisia, vaikka ne ovat syntyneet noin viikon etuajassa. Vain yksistä kaksosista toinen syntyi kuolleena.

Huono puoli kaksostiineydessä on, että se koettelee emää tavallista poikimista rajummin.

"Jälkeiset tahtovat irrota huonommin ja joillekin tulee kohtuun tulehdusta. Kaikki lehmät eivät myöskään lähde kaksosten synnyttyä herumaan normaalisti. Energiavaje on niin suuri, että osa lehmistä alkaa herkästi lypsää lihoistaan eikä tahdo kuntoutua, vaikka miten syötettäisiin."

Näissä tapauksissa Dahlit lykkäävät seuraavaa siemennystä, jotta lehmä ehtii palautua paremmin.

Valtaosa Salmenniemen tilalla tänä vuonna syntyneistä kaksosista on ollut sekakaksosia. Härkösen opinnäytetyön mukaan niiden osuus kaksosvasikoista on keskimäärin 45 prosenttia. Noin neljännes on sonnikaksosia ja saman verran lehmäkaksosia. Muutama prosentti vasikoista on sellaisia, joiden sukupuolta ei tunnisteta.

Osalla sonnin kanssa kaksosena syntyneistä lehmävasikoista saattaa ilmetä hedelmällisyysongelmia. Ne johtuvat kohdussa verisuoniyhteyksien kautta lehmävasikalle päätyneistä aineista. Tällöin lehmävasikan kohtu ja munasarjat ovat kehittyneet virheellisesti tai eivät lainkaan.

Hedelmällisyys on nykyisin mahdollista määrittää ennakkoon testillä, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén jalostusyhtiö Fabasta.

Dahlin karjassa kaikki sekakaksostenkin lehmävasikat on jätetty kasvamaan ilman testiä.

"Tämä ja viime vuosi ovat olleet tosi niukkoja lehmävuosia poikimisissa, hiehoille on tarvetta", Dahl kertoo.

"Jos kiimat eivät ala pyöriä, hiehot laitetaan teuraaksi itse kasvatettavien risteytyshiehojen kanssa."

Tälläkin hetkellä karjassa on lypsylehmä, joka on syntynyt sonnin kanssa kaksosena.

Lue lisää

"Kuluttajat tulevat pian vaatimaan tätä lisää", ennustaa ruotsalaistutkija – vasikoiden pitkällä vierihoidolla lukuisia etuja

Keskustelu maitokiintiöistä tuntuu parsituottaja Elina Dahlista pahalta: "Meistäkin moni on investoinut tuotantoon paljon"

Navettaan livahtanut susi raateli taas tuotantoeläimen Kalajoella – pahasti haavoittunut vasikka sai lopetustuomion

Katso, mistä norjalaistilan vasikat löysivät juuri kokoonsa sopivan aitajuoksuradan