Maatalous

Missä viipyy Suomen luomubuumi? Ruotsissa ja Tanskassa ollaan jo ihan eri luvuissa – toisaalta hidas kasvu voi olla terveempää, arvioi Pro Luomun toiminnanjohtaja

Joissakin luomutuoteryhmissä on buumin kaltaisia menestystarinoita. Luomumunien markkinaosuus on jo lähes 20 prosenttia, luomulastenruokien vielä hiukan suurempi.
Kari Salonen
Aura Lamminparras luomuostoksilla Helsingissä Hakaniemen hallissa.

Luomutuotteiden kysynnän on vuosikausia odotettu lähtevän kovaan kasvuun ihan pian. Todellisuudessa kasvu on ollut vakaan verkkaista. Missä viipyy luomubuumi?

"Kasvu tosiaan voisi olla nopeampaa", Pro Luomun tuore toiminnanjohtaja Aura Lamminparras toteaa. "Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa luomu on edennyt jo pitkään ihan eri luvuissa."

Toisaalta kasvu on meillä tervettä, hän toteaa. Ruotsissa luomun menekki kasvoi jossain vaiheessa 50 prosenttia vuodessa, eikä kysyntään pystytty vastaamaan.

"Vahva, tasainen kasvu, johon tuotannolla pystytään reagoimaan, on hyvä tavoitetila."

Lamminparras huomauttaa, että joissakin tuoteryhmissä on buumin kaltaisia menestystarinoita. Luomumunien markkinaosuus on jo lähes 20 prosenttia, luomulastenruokien vielä hiukan suurempi.

Luomuliha sen sijaan on murheenkryyni.

"Kaupoilta tulee viestiä, että luomulihalle olisi kysyntää. Luomujauheliha myy todella hyvin, mutta esimerkiksi leikkelepuolella valikoima on aika suppea."

Lihan osuus koko elintarvikemyynnin arvosta on suuri, joten luomun aliedustus lihassa nakertaa sen osuutta koko potista.

Pro Luomussa eletään isojen muutosten aikaa. Kymmenen vuotta sitten perustettua alan yhteistyöelintä on sen alusta asti luotsannut sama kaksikko, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila ja puheenjohtaja Ilkka Alarotu.

Kottila jää eläkkeelle keväällä. Uutena toiminnanjohtajana aloitti vuodenvaihteessa Lamminparras. Myös puheenjohtaja vaihtui, ja uutena aloitti Keskon Harri Hovi.

Savonlinnasta lähtöisin oleva Lamminparras on valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan agroekologia.

"Olin jo opiskeluaikana kiinnostunut luomusta ja ruuantuotannon kestävyyskysymyksistä", hän kertoo. "Myös ketjuajattelu kiinnosti: jos edistää kestävää ruuantuotantoa, ei voi tehdä jotain vain yhdessä osassa ketjua. Muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan koko ketju."

Lamminparras hakeutui pian valmistumisensa jälkeen töihin Pro Luomuun, jonka tehtävä vastasi hänen kiinnostustaan ja arvojaan.

Takana on viisi vuotta yhdistyksen leivissä. "Olen tosi iloinen ja ylpeä, että nyt pääsen vetämään toimintaa."

Pro Luomu yhdistää koko arvoketjun luomutuottajista kaupan toimijoihin asti. Jäseninä on paljon luomua valmistavaa teollisuutta sekä ketjun ulkopuolelta tutkimusta ja neuvontaa.

Suomen vanhin luomujärjestö Luomuliitto oli yksi Pro Luomun perustajista.

Kuluttaja sekoittaa usein nämä kaksi järjestöä toisiinsa.

"Luomuliitto keskittyy viljelijöiden edunvalvontaan, meille taas erityisen tärkeää on luomukulutuksen edistäminen ja arvoketjun pullonkaulojen ratkominen", Lamminparras määrittelee.

Pro Luomun rahoitus kertyy jäsenmaksuista sekä erilaisista julkisesti rahoitetuista hankkeista.

Tällä hetkellä Pro Luomulla on menossa iso menekinedistämiskampanja, johon saatiin miljoona euroa EU-rahaa.

Luomu – se on hyvä merkki -kampanja alkoi lokakuussa tv- ja online-mainonnalla sekä yhteistyöllä somevaikuttajien kanssa.

Ensi vuonna tuodaan esille luomun tekijöitä eli viljelijöitä, teollisuudessa toimivia ja kauppaa, Lamminparras kertoo.

Kuluneelle syksylle suunnitteilla oli maistatuskierros kauppakeskuksissa. Se siirtyi tulevaisuuteen.

Suomen pelloista luomussa on nyt noin 14 prosenttia. Se on aika kaukana Kataisen hallituksen aikanaan asettamasta tavoitteesta, 20 prosenttia vuonna 2020.

Vielä kovempi tavoite sisältyy EU:n pellolta pöytään -strategiaan. Kymmenen vuoden päästä EU:n luomupelto-osuuden pitäisi olla 25 prosenttia, kun se nyt on kahdeksan.

Mikä on Lamminpartaan luomutavoite kymmenen vuoden päähän?

"Toivon, että luomu silloin olisi merkittävä osa suomalaisten arkea, tunnustettu ruuantuotannon veturi ja kestävyyden edelläkävijä."

"En ajattele, että kaiken ruuan pitäisi olla luomua, mutta se, että luomulla olisi merkittävä rooli elintarvikejärjestelmässä, edistää koko järjestelmän kestävyyttä."

Tavanomaisessa tuotannossa käytetään nykyään yhä enemmän luomusta tuttuja menetelmiä. Menettääkö luomu lopulta imagonsa ja etumatkansa?

"Ei sitä tarvitse pelätä. On hienoa, että luomumenetelmät kiinnostavat", Lamminparras toteaa. "Jos päädyttäisiin sellaiseen tilanteeseen, että kaikki viljely käyttäisi luomumenetelmiä, silloinhan luomu olisi tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Ihan hyvä päämäärä."

Lue lisää

Luomuvienti tuplaantui kahdessa vuodessa – kaura veturina, luomutuotteiden jalostusaste on noussut kiitettävästi

Pro Luomun uudeksi toiminnanjohtajaksi Aura Lamminparras

"On hyvä muistaa, että luomu on toistaiseksi ainoa Euroopan laajuinen kestävyyttä edistävä järjestelmä, joka on ulkopuolisen tahon sertifioima" – Pro Luomu iloitsee EU:n uudesta strategiasta

Luomu on kestävää