Maatalous

Professori: Eläintuotanto sopii pohjoisiin oloihin ja edistää luonnon monimuotoisuutta – "Lemmikkienkin ruuat tulevat sivutuotteena"

Moni seikka puoltaa eläintuotantoa Suomessa. Pelkälle kasvintuotannolle on edellytyksiä vain eteläisessä Suomessa.
Kuvat: Sanne Katainen, Johannes Tervo
Eläinfilosofi Elisa Aaltola kehotti maanantain MT:ssä viljelijöitä sopeutumaan kasvisruokabuumiin. Suomessa on kuitenkin heikot olosuhteet pelkälle viljanviljelylle.

Eläinfilosofi Elisa Aaltola arvioi maanantaina MT:n Tiede-sivulla, että eläintuotanto tulee vähenemään ja joidenkin satojen vuosien sisällä loppumaan maailmassa kokonaan.

Kotieläintieteen professori Aila Vanhatalo Helsingin yliopistosta ei usko, että eläintuotannosta luovutaan, mutta sitä kehitetään.

Professori painottaa, että Suomen olisi vaikeaa siirtyä pelkkään kasvintuotantoon. Pohjoisessa luonnon olosuhteet sopivat paremmin eläintuotantoon.

Erityisesti maitokarjatuotantoa voi harjoittaa koko maassa.

"Jos keskitymme pelkkään kasvintuotantoon, sille on edellytyksiä vain eteläisessä Suomessa ja sekin on huonosti kilpailukykyistä parempien tuotantoalueiden kanssa."

"Vaikea nähdä, että juuri täällä pohjoisessa laajamittaisesti luovuttaisiin eläintuotannosta, tai että kasvintuotanto olisi kilpailukykyinen vaihtoehto tuottajille."

Yksipuolinen viljanviljely ei myöskään ole hyväksi maaperälle ja siitä voi seurata professorin mukaan ympäristöongelmia.

Nurmiviljelykierto parantaa maaperän hiilensidontaa. Lisäksi karjatalous edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta.

Ympäristön kannalta viljanviljely ja eläintuotanto sijaitsevat liiakseen eri alueilla.

"Niiden parempi integrointi voisi olla hyödyllistä", Vanhatalo pohtii kehitysnäkymiä.

Eläintuotannolle on Vanhatalon mukaan Suomessa hyvät lähtökohdat, sillä eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja elintarvikkeiden tuotanto korkealaatuista, puhuttiin sitten lypsykarjasta tai yksimahaisista.

"Meidän sioillamme on saparot, mitä ei kaikissa maissa välttämättä ole. Toki eläinten hyvinvoinnissa on kehittämiskohteita, mutta niitä tutkitaan ja parannetaan koko ajan."

Myös eläintuotannon yksiköt ovat suurissa valtioissa aivan toista kokoluokkaa kuin Suomessa.

Lihansyönti on kasvussa esimerkiksi Kiinassa ja monissa muissa maissa, joissa eläinperäisen ravinnon osuus on ollut perinteisesti länsimaita paljon pienempi.

Vanhatalo ei osaa arvioida, kuinka nopeasti suunnanmuutos tapahtuu länsimaissa.

"Kasvispainotteisen ruuan buumi on toki vahva, joten voi olla, että lihansyönti kääntyy laskuun."

Maataloustieteen professori Jarmo Valaja Helsingin yliopistosta arvelee, että lihantuotanto vähenee Suomessa, muttei täysin lopu.

Hänen mielestään osan tiloista kannattaisi sopeuttaa tuotantoaan: "Kyllä varmaan pitäisi alkaa tuottamaan raaka-ainetta kasviruokaan."

Laboratoriossa kasvatettavaan keinolihaan sijoitetaan rahaa, mutta sen tuotteistaminen on Vanhatalon mukaan kauempana kuin yleisesti on arvioitu: "Uudet ruuan tuotantotavat eivät ole vielä ihan kulman takana edes kehittyneissä maissa."

Yksi kysymys ovat lemmikkieläimet. Jos eläintuotannosta luovutaan kokonaan, mitä syötetään koirille ja kissoille?

"Nykyisin lemmikkien ruuat tulevat eläintuotannon sivutuotteena", Vanhatalo mainitsee.

Lue myös:

"Eläinteollisuus tulee jäämään historiaan" – eläinfilosofi Elisa Aaltola kannustaa tuottajia sopeutumaan etenevään kasvisruokabuumiin

Lue lisää

Saksa harkitsee veroa eläintuotteille – tarkoituksena rahoittaa eläinten hyvinvointia

Sijaisapu tiloilla turvattava

MTK varsin tyytyväinen eläinten hyvinvointilakiin: Luvassa tiukennuksia mutta myös kannusteita ilman merkittäviä heikennyksiä kilpailukykyyn

Kaikki Valion maitotilat vastuullisuuslisän piiriin – edellyttää hyvinvoinnin systemaattista seurantaa