Maatalous

Vaunukuivuri on Markku Mäkelälle hintaansa nähden toimiva ratkaisu: "Kuivausteho on sama kuin paikalleen rakennetussa kuivurissa"

Vuokramaat kasvattivat Mäkelän tilan viljelyalaa kolmanneksella ja eteen tuli uuden kuivurin hankinta. Vaunukuivuri toi kaivattua kapasiteettia järkevään hintaan.
Markku Pulkkinen
Kaksi kuivuria ja kolme siiloa riittävät Markku Mäkelän mukaan 170 hehtaarin sadon käsittelyyn. Vasemmalla oleva vaunukuivuri ja siilo valmistuivat vuoden 2019 kesällä. Takana pilkistää syysohran siemenviljelys.

Ypäjän peltoaukealla, valtatie 10:n varressa puhaltaa kylmä pakkastuuli. Keskellä aukeaa kiiltelee uusi, 320 hehtolitran vaunukuivuri.

Vaunu-sana johtaa hieman harhaan, sillä kuivuri on pultattu tukevalle betoniperustukselle. Puu- tai peltiseiniä kuivurin ympärillä ei kuitenkaan ole.

"Vaunukuivuri on hintaansa nähden toimiva ratkaisu. Kuivausteho on sama kuin paikalleen rakennetussa kuivurissa."

"Ainoa huono puoli on, että sateen sattuessa viljakuorman kippaaja kastuu", maatalousyrittäjä Markku Mäkelä naurahtaa.

Mäkelä on viljellyt 170 hehtaarin kasvinviljelytilaansa vuodesta 2001. Aikaisempi, edelleen käytössä oleva 200 hehtolitran kuivuri on vuodelta 1990.

Kun Mäkelä onnistui kaksi vuotta sitten vuokraamaan 60 hehtaaria lisäpeltoa, oli toisen kuivurin hankinta edessä. Osalla pelloista tuotetaan viljan, herneen ja nurmen siementä Hankkijalle.

Uuden kuivurin merkkiä Mäkelän ei tarvinnut pitkään miettiä.

"Aikaisempi Antti-kuivuri oli toiminut hyvin, samoin yhteistyö Anttia myyvän Hankkijan kanssa. Sekin on etu, että kuivurit valmistetaan 20 kilometrin päässä Kuusjoella Salossa. Jos varaosatarpeita tulee, ovat ne ainakin lähellä", isäntä toteaa.

Lämmönlähteeksi Mäkelä valitsi 400 kilowatin öljyuunin. Vanhemmassa kuivurissa on vajaat kymmenen vuotta vanha, 300 kilowatin alipaineuuni.

Uuteen kuivuriin ei asennettu kauko-ohjausta. Kuivuria käytetään manuaalisesti ohjaustaulusta. Poistoilmatermostaatti haistelee lämpötilaa ja pysäyttää kuivauksen automaattisesti.

Vilja siirretään kuivurista siiloihin ja siilojen välillä täyttö- ja tyhjennysruuveilla.

Vaunukuivurin hankinnan yhteydessä Mäkelä osti Antti-Teollisuudelta myös 191 kuution pyörösiilon. Samankokoisia siiloja oli entuudestaan kaksi. Koko sadolle on nyt varastotilat.

Maansiirtotyöt ja perustukset Mäkelä teki kaivinkoneen omistavan naapurissa kanssa. Kuivurin kokoamisessa oli apuna jokioislainen kirvesmieskaksikko, joka on rakentanut useita Antti-kuivureita.

Rakennustyöt veivät parisen kuukautta. Ypäjän kunta ei vaatinut vaunukuivurille rakennuslupaa.

Hintaa uudelle kuivurille ja yhdelle siilolle rakennustöineen kertyi noin 150 000 euroa (alv 0 %). Investointituki oli 25 prosenttia ja korkotukilaina 65 prosenttia ohjekustannuksista. Tuen kokonaismäärä jäi noin 20 000 euroon.

Uudesta kuivurista on kertynyt kokemuksia kahden kuivauskauden ajalta ja odotukset ovat täyttyneet.

"Kaikki on toiminut hyvin ja kuivaaminen on tehokasta. Yövalvomiset jäivät pois, kun käytössä on kaksi kuivuria."

Tuotannolliset investoinnit eivät loppuneet kuivuriin. Kuivauskapasiteetin kasvettua tilalla tehostettiin myös sadonkorjuuta hankkimalla käytetty, 5,1 metrin leikkuupöydällä varustettu New Holland CX 5080 -puimuri.

Mäkelä aikoo korottaa vielä vanhan kuivurin elevaattoria, jotta viljan saa valutettua vanhasta kuivurista uuteen ja sieltä viljaruuveilla siiloihin.

Viime kasvukausi oli Ypäjän seudullakin haastava, sillä kuivuus jatkui juhannuksen jälkeiselle viikolle. Viljasato jäikin noin puoleen normaalista.

Mäkelä on tyytyväinen, että hänellä on nurminadan ja timotein siemenviljelyksiä tasaamassa työtä ja tuloja. Uutena lajina pelloilla talvehtii syysohra.

Kaksi kuivuria ja kolme siiloa riittävät Markku Mäkelän mukaan 170 hehtaarin sadon käsittelyyn. Vasemmalla oleva vaunukuivuri ja siilo valmistuivat vuoden 2019 kesällä. Takana pilkistää syysohran siemenviljelys.

Markku Pulkkinen
Yövalvomiset jäivät pois, kun käytössä on kaksi kuivuria, Markku Mäkelä kertoo.

Lue lisää

Viime talvena jääneitä leimikoita on nyt päästy korjaamaan

"Halpa hinta on huonoin kilpailuvaltti", varoittaa yrityskonsultti urakoitsijoita

Rajalan lehmät lypsävät lähes 14 000 litraa – kiitokset kuuluvat myös edelliselle sukupolvelle: "Eläinainespohja oli todella hyvä"

Tässä navetassa ei ole yhtään hukkaneliötä: "Kolmeen kuukauteen puristettu rakennusprojekti ei olisi ollut mahdollista ilman hyvää suunnittelua"