Tutkimus: Kansalaiset haluavat tukea maataloutta verovaroin – viljelijöille vaaditaan suurempaa osaa ruuan hinnasta

Sekä viljelijät että kansalaiset katsovat, että ruuan hinnasta nykyistä suurempi osuus kuuluisi viljelijälle. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomalaiset näkevät maatalouden tukemisen entistä tärkeämmäksi. Huoltovarmuus- ja omavaraisuustavoitteet saavat samalla kansalaisilta vahvan tuen.

Tulos selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä kyselytutkimuksesta.

Luke on tehnyt samanlaisen kyselyn vuosina 2021 ja 2024. Näiden muutaman vuoden välillä moni asia on maailmassa muuttunut, ja ne ovat vaikuttaneet ihmisten näkemyksiin.

”Kyselyiden välillä on ollut covid-pandemian jälkimainingit, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022, ruuan hinta on noussut merkittävästi muun muassa sodan takia, poliittisessa ilmapiirissä on nähtävissä arvomuutos ja ilmastonmuutos etenee”, tutkija Annika Tienhaara taustoittaa.

Kyselytutkimuksella on pyritty selvittämään millaista maataloustuotannon ja -politiikan pitäisi kansalaisten mielestä olla.

Lisäksi on kysytty maatalouden ympäristötoimista. Vuonna 2024 kysyttiin näiden lisäksi myös huoltovarmuudesta ja eläinten hyvinvoinnista.

Kyselyyn on molemmilla kerroilla vastannut runsaat 2 000 kansalaista, jotka ovat mukana Taloustutkimus oy:n vastaajapaneelissa.

Samat kysymykset on kysytty lisäksi viljelijäkyselyssä. Siihen on vastannut runsaat 500 maanviljelijää molempina vuosina.

Näin pystytään näkemään eroavatko viljelijöiden ja muiden kansalaisten näkemykset maatalouskysymyksissä.

Maataloustuotantoa koskevissa kysymyksissä kansalaisten ja viljelijöiden vastauksissa on tilastollisesti merkittäviä eroja.

Päinvastaista mieltä viljelijät ja kansalaiset eivät asioista juurikaan ole, mutta painotuksissa on selviä eroja.

Kysymyksiin vastattiin viisiportaisella asteikolla, jossa yksi oli täysin eri mieltä ja viisi täysin samaa mieltä.

Kysymykseen ”Riittää, että puolet Suomessa myytävästä ruoasta on kotimaista” viljelijöiden vastaus menee alle 1,5:den. Kansalaisten vastaus on hieman yli kaksi.

Ruokavientiä koskevassa kysymyksessä sekä kansalaiset että viljelijät katsovat, että vientiä voitaisiin lisätä, mutta molemmissa ryhmissä into vientiin on nyt laskenut verrattuna vuoden 2021 kyselyyn.

Sekä viljelijät että kansalaiset näkevät, että maaseudun elinvoiman säilyminen tarvitsee maataloutta. Viljelijät katsovat näin muita kansalaisia vahvemmin.

Ympäristökysymyksissä suurin muutos vuosien 2021 ja 2024 välillä on tapahtunut suhtautumisessa ruuan hintaan.

Väittämä ”Ruoka voi olla kalliimpaa, jos sen tuottamisessa ei synny ympäristöhaittoja” saa viljelijöiltä nyt lukeman 3,6, kun edellisessä kyselyssä arvo oli lähes neljä.

Kansalaisien vastaus on pudonnut 3,5:stä noin 3,3:een.

Suurin ero viljelijöiden ja kansalaisten välillä on väittämässä ”Maatalouden ympäristövaikutusten aiheuttajan tulee maksaa vahinko”.

Kansalaisten vastaus menee siinä selvästi yli kolmen eli väittämän kanssa ollaan jossain määrin samaa mieltä.

Viljelijöiden vastaus kysymykseen on noin 2,5 eli väittämän kanssa ollaan eri mieltä.

Rahoituskysymyksissä sekä viljelijät että kansalaiset katsovat, että ruuan hinnasta nykyistä suurempi osuus kuuluisi viljelijälle.

Kansalaisten hyväksyntä maatalouden tukemiseen on kasvanut.

Väite ”Maataloutta tulee tukea verovaroin” saa kansalaisilta lähes arvon neljä ja siinä on nousua vuodesta 2021. Viljelijöillä lukema ylittää nelosen.

Eläinten hyvinvointikysymyksissä näkyy, että kansalaiset painottavat sitä enemmän kuin viljelijät, mutta viljelijöillekin asia on tärkeä.

Huoltovarmuus nähdään tärkeäksi ja yhteiskunnan tulee varautua ruokaturvaa uhkaaviin riskeihin niin viljelijöiden kuin kansalaisten mielestä.

Kun vastauksia ja taustatekijöitä on analysoitu, on kansalaiset pystytty jakamaan neljään ryhmään.

Tukipolitiikan säilyttämistä ennallaan kannattaa vuoden 2024 kyselyssä 26 prosenttia vastaajista.

Ympäristöasioiden painoarvon kasvattamista maatalouspolitiikassa toivoo 25 prosenttia.

Maatalouden rakenteen ja kilpailukyvyn parantamista maatalouspolitiikalla odottaa 28 prosenttia vastaajista. Se on suurin ryhmä.

Pienimmäksi ryhmäksi jäi 20 prosentin osuudella vastaajat, jotka toivovat maataloustukien lopettamista.

Samanlainen ryhmäjako on tehty vuosina 2021 ja 2024. Vuosien välillä erot ryhmien koossa ovat pieniä.

Viljelijöistä ei ole tehty erikseen vastaavaa ryhmäjakoa. Heitä on eniten säilyttävässä ryhmässä ja jonkun verran tehostamisryhmässä, Tienhaara toteaa.

Kyselyssä vastaajat pääsivät myös kertomaan, miten kohdistaisivat maataloudelle suunnattuja budjettivaroja.

Viljelijät painottivat maataloustuloa ja tilojen taloudellista selviytymistä. Viljelijät ohjaisivat budjetista lähes neljänneksen näihin toimiin.

Kansalaiset painottavat ruuan tuotannon omavaraisuutta. Se oli viljelijöille toiseksi tärkein asia tulojen jälkeen.

Omavaraisuuden jälkeen kansalaisten painotuslistalla tulevat eläinten hyvinvointi, maatilojen talous, ilmastoasiat ja vesistöjen tila.

Tuloksissa on nähtävissä paluuta tukipohjaiseen perinteiseen malliin ja laskua ympäristöpainotuksissa, arvioi tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta.

Hän sanoo yllättyneensä, että ryhmäjaottelussa maatalouden tehostamisryhmä nousi suurimmaksi niin vuonna 2021 kuin 2024.

”Julkisessa keskustelussa tehostamisnäkökulma ei niinkään näy. Sen sijaan keskustelua nousee aina ajoittain nykyisen maatalouspolitiikan ja tukien säilyttämisestä, ilmasto- ja ympäristöpainotuksista sekä aina välillä tukien alas ajamisesta.”