Maatalous

Jos sukupolvenvaihdos ei ole mahdollinen, ollaan herkkien aiheiden äärellä – "Kaikkein harmillisinta on se, jos päätös omasta ja tilan tulevaisuudesta tehdään myöhään"

ProAgria Itä-Suomen hanke etsii malleja omistajanvaihdosta pohtivien ja tilaa etsivien kohtaamiseen.
Johanna Kokkola
Yleensä maatilojen sukupolvenvaihdoksesta ja omistajanvaihdoksesta puhutaan synonyymeinä, vaikka todellisuudessa sukupolvenvaihdos on vain yksi mahdollinen tapa toteuttaa omistajanvaihdos.

Tilojen ostamisesta kiinnostuneiden ja omistajanvaihdosta pohtivien kohtaaminen pitäisi saada nykyistä helpommaksi, kertoo ProAgria Itä-Suomen hankevastaava Annika Lehtonen.

Yleensä maatilojen sukupolvenvaihdoksesta ja omistajanvaihdoksesta puhutaan synonyymeinä, vaikka todellisuudessa sukupolvenvaihdos on vain yksi mahdollinen tapa toteuttaa omistajanvaihdos. ProAgria Itä-Suomen Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos -hankkeen avulla onkin tarkoitus auttaa myös tilanteessa, jossa omistajanvaihdos toteutetaan suvun ulkopuolisen kanssa.

Kolmivuotinen hanke on pyörinyt vuoden 2020 alusta. Viime vuonna Pohjois-Karjalassa toteutui lopulta yksi tilakauppa, jossa kyse oli kokonaisen, toimivan tilan myynnistä perheen ulkopuoliselle. Tällä hetkellä neuvottelut ovat käynnissä Pohjois-Karjalassa kolmella tilalla.

Lehtonen korostaa, että aihepiiri on monella tavoin herkkä. Kun maatila on nähnyt, kasvattanut ja elättänyt monta sukupolvea, siitä voi olla vaikea luopua, jos jatkaja ei löydy lähipiiristä.

"Kaikkein harmillisinta on se, jos päätös omasta ja tilan tulevaisuudesta tehdään myöhään. Peruskunnossapitoa ja investointeja ei ole tehty jatkajan puuttuessa, ja kun lopulta päätetään myydä ulkopuoliselle, ei ostajaa enää löydy, koska tilan täytyy olla hyvässä toimintakunnossa vieraalle myytäessä", Lehtonen kuvailee.

Hän lisää, että vieraiden välisissä kaupoissa lainamäärät ovat usein suurempia kuin sukupolvenvaihdoksissa, minkä vuoksi jatkajan on vaikea tehdä suuria investointeja ensimmäisinä vuosina.

"Myyjien tulisi hinnoittelussa muistaa, että tilan arvon on perustuttava tuottoarvoon."

Halukkaita ostajia on Lehtosen mukaan liikkeellä enemmän kuin myyjiä. Yleensä kyse on noin 20–35-vuotiaasta, motivoituneesta henkilöstä tai pariskunnasta, jolla on maatalousalan koulutus ja työkokemusta alalta.

Vaikka tiloja olisikin myynnissä, eri asia on, kuinka julkisesti niitä myydään. Lehtonen kertoo, että tilat ovat yleensä hiljaisessa myynnissä, usein vain neuvojien tiedossa, eikä niistä ole riviäkään verkossa tai lehdissä.

Jos tila taas on julkisesti myynnissä, ilmoituksia saa metsästää sieltä täältä: osa löytyy Maaseudun Tulevaisuuden sivuilta ja osa erilaisten kiinteistönvälittäjien kautta.

Oman ongelmansa muodostaa rahoitus, sillä pankit ovat Lehtosen mukaan erityisen varovaisia, kun puhutaan myynnistä ulkopuoliselle. Pankit käyttävät yleensä vakuusarvona 60 prosenttia tilan arvosta, joten omaa vakuutta täytyy ostajalla olla paljon. Harvalla nuorella on summia, jotka kohoavat helposti satoihintuhansiin euroihin.

"Omistajanvaihdos on kokonaisuus, joka vaatii aikaa, työtä, laskelmia ja osaamista. Siksi suosittelen vahvasti, että apuna käytettäisiin asiantuntijaa, koska esimerkiksi kauppahinnan jaossa ostajalla ja myyjällä on hyvin erilaiset intressit", Lehtonen huomauttaa.

Hän toivoo, että pankit oppisivat katsomaan ostajia yrittäjälähtöisemmin sen sijaan, että keskityttäisiin vain lukuihin.

"Huomioitaisiin siis myös tulevan yrittäjän osaaminen, suunnitelmat, motivaatio ja suuri palo päästä maatalousyrittäjäksi. Tulevaisuudessa vieraiden välisiä kauppoja tarvitaan enemmän, koska perhepiirissä olevat jatkajat ovat vähentyneet."

Mihin tahansa omistajanvaihdokseen menee helposti monta vuotta aikaa, Lehtonen muistuttaa. Jos etsii tilaa, kannattaa henkisesti varautua siihen, että aikaa voi mennä viisikin vuotta.

Lehtosen mukaan ei kannata lannistua, vaikka neuvottelut kariutuisivat useamman myyjän kanssa. Paras lopputulos saadaan hyvällä suunnittelulla ja huomioimalla sekä myyjä että ostaja.

"Vaikka itsellä olisi kova hinku päästä jo hommiin, pitää muistaa, että omistajalla on yleensä vahva henkinen side tilaan."

Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos -hanke on ProAgria Itä-Suomen hallinnoima ja sen osatoteuttajina Riveria, Pikes Oy ja MTK-Pohjois-Karjala. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseuturahasto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja kunnat.

Lehtonen huomauttaa, että hankkeeseen liittyvät webinaarit ovat kaikille avoimia ja omistajanvaihdoksiin liittyvä verkkosisältö ovat kaikille julkista.

Lue myös:

Pia Aavaila etsii unelmien maatilaa, mutta ostopuuhat kaatuvat kahteen asiaan: "Huonona päivänä tuntuu, että kaikkeen muuhun yrittäjyyteen kannustetaan"

Lue lisää

Sydäntä särkee ajatella, miten pahasti pieleen sukupolvenvaihdos voi mennä

Ilmastoasiantuntijat: Turvepelloista luopumista pitäisi tukea sukupolvenvaihdosten yhteydessä – esillä myös metsäkatoa hillitsevä maksu

Sukupolvenvaihdoksissa keskitytään taloudellisiin ja teknisiin seikkoihin – sen sijaan muutoksen aiheuttamat tunteet jätetään usein käsittelemättä

Vuoden turhautumisen jälkeen alkoi tapahtua: maatilaa etsivä Pia Aavaila sai kahdessa viikossa yhteydenotot 7 tilalta