Maatalous

Sukupolvenvaihdoksen aiheuttamat umpisolmut auki vertaisryhmissä – ensimmäiset tapaamiset ensi viikolla

Sukupolvenvaihdos kuormittaa maatalousyrittäjää monin tavoin mutta niin tekevät myös sosiaalisessa mediassa ärhäkkäästi räksyttävät ruuantuotannon arvostelijat. Heidän sanomisensa kannattaa kuitenkin jättää omaan arvoonsa.
Päivi Karjalainen
Mikään syy ei ole liian pieni tai suuri, jotta ei voisi osallistua sukupolvenvaihdoksiin keskittyviin vertaisryhmiin.

Tänä vuonna alkavat ensimmäistä kertaa vertaisryhmät, joiden tavoitteena on antaa tukea silloin, kun sukupolvenvaihdos aiheuttaa ongelmia perheen sisällä ja sukupolven välillä.

Ryhmiä on alkuvaiheessa kolme. Uusia perustetaan niin paljon kuin tarve vaatii, kertoo ryhmiä vetävä Anne Kekki. Hän toimii Välitä viljelijästä -projektin työntekijänä Kaakkois-Suomessa.

Tilan jatkajille tai sitä harkitseville on oma ryhmä. Toinen on sukupolvenvaihdoksen tehneille tai sitä harkitseville. Kolmas on kaikille maatalousyrittäjille teemalla Mistä voimia kevääseen. Tarkoitus on keskustella ja jakaa kokemuksia siitä, miten ylipäätään jaksaa arjessa.

Yksikään ryhmä ei etene minkään etukäteen tehdyn ohjelman mukaan eikä Kekki määrittele keskustelunaiheita. "Aiheet ovat niitä, mistä ihmiset haluavat keskustella."

Kaikki keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia.

Mukaan voi tulla, vaikka sukupolvenvaihdokseen ei merkittäviä ongelmia liittyisikään. "Ei ole liian pientä tai liian suurta syytä.

Vertaisryhmät ovat osa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projektia.

Sukupolvenvaihdoksiin liittyvät ongelmat ovat niitä samoja kuin 20 vuotta sitten, Kekki toteaa.

"Monet umpisolmut liittyvät luottamukseen sukupolvien välillä, kommunikaatioon, miten toiselle puhutaan ja miten paljon puututaan toisten elämään."

Maatilalla edellistä sukupolvea tarvitaan usein apuna, mutta vain sen verran kuin nuorempi tarvitsee.

On vaikea paikka hyväksyä, ettei enää ole johtaja ja on luovuttava vallasta, Kekki sanoo.

Huoli maatilan kannattavuudesta yhdistää tuottajia asuinpaikasta huolimatta. Niin myös Kaakkois-Suomessa. Kuormaa lisää se, miten paljon maailma ympärillä ja sen myötä asenneilmasto muuttuu – mitä mistäkin voi sanoa ja ajatella.

Muutos pitää hyväksyä ja miettiä, miten sen kanssa elää, Kekki painottaa. "Se ei ole helppoa ja aiheuttaa henkistä painetta. Voimia vie entisestään tunne, että omaa työtä ei muut arvosta."

Äänekäs maataloustuotannon arvostelijoiden joukko on kuitenkin vähemmistö. Eivät kaikki ole viljelijöitä vastaan, Kekki muistuttaa. "Heidän sanomisensa kannattaa jättää omaan arvoonsa. Jos sanojen antaa mennä ihon alle, se ei ole muilta kuin itseltä pois."

Tunteitaan ei kuitenkaan kannatta tukahduttaa mutta niitä pitää osata käsitellä. Apuna voi olla esimerkiksi Kekin tekemät neljä podcastia, joissa hän keskustelee vieraidensa kanssa muun muassa tunteista ja jaksamisesta.

Uupumuksesta, vihasta ja aggressiosta sekä kiltteydestä on omat jaksonsa kuten myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä.

Välitä viljelijästä -projektin keskustelu vertaistukiryhmät

Lue myös:

Jos sukupolvenvaihdos ei ole mahdollinen, ollaan herkkien aiheiden äärellä – "Kaikkein harmillisinta on se, jos päätös omasta ja tilan tulevaisuudesta tehdään myöhään"

Lue lisää

Kysely: Kolmasosa palkansaajista uupunut koronatilanteen vuoksi, myös toimeentulo huolettaa

Näin vanhemmat voivat välttää uupumisen koronakriisin keskellä – asiantuntijat kannustavat pitämään mielessä kolme tärkeää asiaa

Unohda voittajatunti ja ylityöt, nyt mietitään mikä on riittävän hyvä työsuoritus – "Varmasti jokainen kokee jossain vaiheessa elämäänsä riittämättömyyttä"

Unitutkija: "Unen häiriöt voivat ennustaa masennuksen puhkeamista"