Maatalous

Nurmeksessa ei ole opetusmaatilaa – kiitos paikallisten maataloustuottajien, opiskelijat opiskelevat alan töitä harjoitustiloilla ja työssäoppimispaikoissa

Lomittajapula on tulevaisuutta muutaman vuoden päästä, alan työntekijöille on kova tarve, sanoo Riverian opettaja Anumari Suhonen.
Lari Lievonen
Nurmeksen kaupunki on päättänyt rakentaa tällaisen samanlaisen puukerrostalon asuntolakäyttöön, kertoo opettaja Anumari Suhonen tyytyväisenä.

Nurmeksessa voi vuosien tauon jälkeen hakeutua maatalousopintoihin yhteishaun kautta ja valita joko eläintenhoitajan tai maaseutuyrittäjän suuntautumisalan. Viime syksynä aloitti 18 perustutkinto-opiskelijaa, kertoo Riverian Nurmeksen yksikön opettaja Anumari Suhonen.

Paikkakunnalla on vankka maatalousopetuksen historia sekä maataloustuottajia, joilla on eläintiloja ja tarve työntekijöille. Tämä yhdistelmä on siivittänyt opetuksen alkutaivalta menestyksekkäästi.

"Meillä ei ole opetusmaatilaa, vaan käymme opiskelijoiden kanssa yhdessä harjoitustiloilla", kertoo Suhonen järjestelyistä. Hän kiittelee vuolaasti harjoitustiloja, missä opiskelijat ovat perehtyneet muun muassa eläinten käsittelyyn, parsi- ja robottilypsyyn sekä työkoneisiin.

"Opiskelijoiden näkökulmasta tämä on etu, että he näkevät useita eri tiloja ja tapoja tehdä asioita."

Suhosen mukaan Ylä-Karjalan maataloustuottajat ovat olleet innoissaan Nurmeksen yksikön tarjoamasta maatalousalan opetuksesta. "Lomittajapula on tulevaisuutta muutaman vuoden päästä, alan työntekijöille on kova tarve."

Opiskelijat tulevat Nurmeksesta, Lieksasta ja Valtimolta. Oikeastaan ainoa opintojen järjestämiseen liittyvä haaste on työssäoppimispaikkoihin kulkeminen.

"Maatilat ovat taajamien ulkopuolella ja niihin pitäisi jollain kyydillä päästä. Bussiliikennettä ei juuri ole ja kaikilla opiskelijoilla ei ole ajokorttia tai autoa. Onneksi paikkakunnan koulutaksit ovat olleet avuksi. Heidän kanssa kyytejä on saatu järjestettyä. Osa tiloista on tarjonnut myös mahdollisuutta yöpymiseen."

Niistä ajoista kun Nurmeksessa on edellisen kerran maatalousalan opetusta annettu suoraan peruskoulusta tulleelle nuorisoryhmälle, opinnot ovat muuttuneet valtavasti.

Suhonen ihailee nuoria opiskelijoitaan, jotka ovat toimeen tarttuvia, eivätkä arkaile. Noin puolella opiskelijoista on kokemusta ja kosketusta maatalouteen opintoihin tullessaan. Iso osa opiskelijoista on naisia, jotka ovat innostuneet alasta hevosharrastuksen myötä. "Se on hyvä lähtökohta, että on totuttu olemaan isojen eläinten kanssa."

Nykymuotoisessa mallissa jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintopolku. Ryhmähenkeä opiskelijoiden välille ei kehity enää samalla tavalla kuin silloin, kun opiskelijat opiskelivat yhtenä ryhmänä, asuivat asuntolassa ja viettivät arkena vapaa-ajankin yhdessä, kuvailee Suhonen.

Riveria on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, eli 12 kunnan omistama maakunnallinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Riverian yksiköistä maaseutuyrittäjäksi tai eläintenhoitajaksi voi opiskella myös Kiteellä ja Joensuussa.

Lue lisää:

Lieksalainen Selma Kärkkäinen ajaa ensin 45 kilometriä työssäoppimispaikkaan lypsykarjatilalle ja harjoittelee siellä eläintenhoidon lisäksi työkoneilla ajoa

Lue lisää

Ennen kännykkäaikaa metsäalan maastoharjoitukset olivat täynnä yllätyksiä: "Joskus oli intoa enemmän kuin tolkkua, ja ensimmäisen päivän jälkeen kyseltiin, että mitä olisi pitänyt tehdä, missä ja miten"

Opetus on vaaliteema

Kaikkien peruskoulun päättävien on haettava jatko-opintoihin – yhteishaku alkaa huomenna

Mistä löytyisi mediaseksikäs puutarhajulkkis innostamaan nuoria ammattimaisiksi multapeukaloiksi?