Maatalous

Paikkatieto- ja kaukokartoitusmenetelmille ihan uusi aluevaltaus – osoittavat, kuinka norsut ja apinat piinaavat pientiloja Taitavuorilla Keniassa

Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema on toiminut 10 vuotta. Se on tuottanut tietoa paitsi sademetsien tilasta ja lajistosta myös peltometsäviljelyn vaikutuksista pienilmastoon ja ruokaturvaan.
Petri Pellikka
Maatalouden leviäminen uusille paikoille ja sateiden muuttuminen epäsäännöllisemmiksi ovat johtaneet Keniassa yhä useammin siihen, että norsut ja ihmiset kohtaavat viljelyksillä.

Norsut ja apinat aiheuttavat ongelmia kenialaisille maatiloille ryöstämällä ja turmelemalla satoa. Kookkaiden norsujen vierailut tiloilla ovat johtaneet pahimmillaan henkilövahinkoihin sekä turmelleet kiinteistöjä ja koneita.

Taita Tavetan maakunnan alueella eteläisessä Keniassa elelee lähes kolmannes Kenian norsuista mutta alle prosentti maan väestöstä. Silti kohtaamiset ja siten myös ongelmatilanteet ovat lisääntyneet, kun maataloustuotanto ja asutus ovat levittäytyneet norsujen alueille. Sateiden väheneminen pahentaa tilannetta.

Apinoiden vierailuista on tullut maatiloille yleinen riesa.

Havainnot saavat vahvistusta tutkimuksista, jotka julkaistiin viime syksynä arvostetuissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa.

Niissä on ollut mukana Helsingin yliopistossa (HY) väitöskirjaansa tekevä kenialainen Martha Munyao. Tutkimukset kuuluvat geotieteiden ja maantieteen osastolla maantieteen alaan. Niissä on käytetty kaukokartoitusmenetelmiä, jotka on alun perin kehitetty metsän arviointiin mutta joita nykyisin käytetään paljon puuston hiilensidonnan laskemiseen.

Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasemalla kaukokartoitusta hyödynnetään myös muun kasvillisuuden ja ilmastonmuutoksen yhteyden selvittämiseen.

Taita Tavetan maakunta on eläinten ja ihmisten kohtaamisten tutkimukseen erinomainen, koska sitä ympäröivät laajat kansallispuistot, Martha Munyao kertoi tutkimusaseman 10-vuotisseminaarissa tammikuussa.

Munyao työskentelee tutkijana Kenian erä- ja luonto­palveluissa, ja norsututkimus on hänen väitöskirjatyönsä.

Aineisto norsujen liikkeistä suojelualueen ulkopuolella on koottu Kenian erä- ja luontopalveluiden tilastoista. 15 vuoden aikana norsut ja ihmiset kohtasivat yli 8 900 kertaa ja ne paikannettiin 107 sijaintiin.

Reilussa 62 prosentissa tilanteista ihmiset joutuivat vaaraan, joka kolmannessa tapauksessa tuhoutui satoa ja noin kahdessa prosentissa rikkoutui kiinteistöjä tai koneita. Norsujen tunkeutuminen tiloille tai viljelyksille on johtanut ihmisten loukkaantumisiin eikä kuolonuhreiltakaan ole vältytty.

Tapahtumilla on aineiston valossa yhteys sateisiin, jotka saavat norsut hakeutumaan veden perässä reiteille, joita ne eivät ole ennen käyttäneet.

Tilan tai viljelmän sijainti lähellä suojelualueen raja-aitaa ei ollut tutkimuksen mukaan tapauksia selittävä tekijä. Asutuksen tiheys vaikutti kohtaamisiin kääntäen: mitä vähemmän ihmisiä sitä todennäköisemmin norsut osuivat samoille reiteille.

Munyao pitääkin tärkeänä, että kartassa näkyvien läntisen ja itäisen Tsavon kansallispuistojen välillä säilyisi ekologinen käytävä norsuille.

Helsingin yliopisto / Petri Pellikka
Professori Petri Pellikan tutkimusryhmä on saanut EU:lta toistaiseksi mittavimman Taitan tutkimusaseman hankkeista. Siinä mallinnetaan karjatalouden vaikutusta kasvillisuuteen ja hiilen määrään tasankojen laidunalueilla.

Toini Kurosen pro graduun pohjautuvassa tutkimuksessa selvitettiin neljän eri apinalajin aiheuttamia satovahinkoja, jotka sisälsivät sekä sadon pilaantumista että varastelua.

Näissäkin asutuksen tiheys vaikutti käänteisesti.

”Mitä lähempänä sademetsää tila oli ja mitä vähemmän oli naapureita, sitä useammin ongelmia esiintyi. Tilan viljelykasvit tai maankäyttö apinoiden liikkumien reittien lähellä eivät vaikuttaneet ongelmiin”, Munyao summaa.

Suurimmaksi tihulaiseksi osoittautui tulosten perusteella sinimarakatti.

Koska maattilat ovat hyvin pieniä, apinoiden aiheuttamat satovahingot ovat suoraan pois perheiden omista ruokavarastoista.

”Nämä ovat monimutkaisia ongelmia tutkia. Lisää tutkimusta siis tarvitaan. Silti on myönteinen havainto, että paikkatieto- ja kaukokartoitusmenetelmiä ovat hyödyksi myös eläinten käyttäytymisen mallintamisessa”, toteaa Kurosen työtä ohjannut Mika Siljander, joka on HY:n geotieteiden ja maantieteen osaston yliopistotutkija.

Helsingin yliopisto / Petri Pellikka
Iris Aallon jaloissa on yksi lämpötila- antureista, joita suojaamaan kehitettiin kanaverkosta pieni häkki. Näin estettiin eläimiä tallomasta ja apinoita varastamasta antureita. Aalto ottaa hemisfäärivalokuvaa kalansilmäobjektiivilla. Kuvista voi määrittää puuston latvuspeiton ja lehtipinta-alan.

Kasvipeitteisyydestä ja puustosta huolehtiminen on tärkeää hiilensidonnan lisäksi myös maataloustuotannon ja ihmisten asumisen kannalta.

Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa on harjoitettu peltometsäviljelyä keinona huolehtia paikallisesta ruokaturvasta ja samalla saada kyläläisten käyttöön puutavaraa tai myyntiin esimerkiksi kahvia tai hedelmiä.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Iris Aalto havaitsi pro gradu -työssään, että peltometsäviljelyllä on merkitystä myös pienilmaston kannalta. Se hillitsee osaltaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia.

Aalto mittasi kaukokartoitusta koskevassa tutkielmassaan puiden latvuspeiton vaikutusta pienilmastoon.

Hän yhdisti lämpötila-anturien mittalukemia ja kaukokartoituksen eri menetelmiä eli Landsat8-satelliitin kuvia, laserkeilausta sekä kalansilmäobjektiivilla otettuja hemisfäärivalokuvia.

Pienilmasto viileni latvuspeiton lisääntyessä keskimäärin viisi astetta – sitä enemmän, mitä kuumempi päivä oli. Alavilla mailla viilennys toimi ylänköjä tehokkaammin.

Enimmillään viilentävä vaikutus oli 9–12 astetta, kun verrattiin metsää ja avointa maaperää. Peltometsäviljelyssä vaikutus oli lähempänä keskiarvoa.

”Lämpötilan erot olivat merkittäviä. Jo vähäinenkin puusto alensi lämpötiloja verrattuna avoimeen maahan”, Aalto toteaa.

Helsingin yliopisto / Petri Pellikka
Antti Autio huomasi kenialaisviljelijöitä haastatellessaan, että nämä ovat valmiita ottamaan käyttöön uudenlaisia ilmastoälykkäitä menetelmiä ja teknologiaa. Viljelijöiden kokemuksia ei kuitenkaan kuulla suunniteltaessa ilmastotyötä.

Iris Aallon tutkielma osoittaa, että huolehtimalla puustosta varmennetaan pienilmaston suotuisuuden kautta niin myytävien maataloustuotteiden saantoa kuin viljelijäperheiden omaa ruokaturvaa. Lisäksi ihmisten ja kotieläinten elämä on mukavampaa, kun lämpötila ei nouse liiaksi.

Puustolla ja pensastolla on myös luonnollisesti tärkeä tehtävänsä elinympäristöjen monimuotoisuuden edistäjinä.

”Taitan alue on ympäristölaboratorio, jonka tuloksia voidaan yleistää Afrikkaan ja muualle tropiikkiin”, vertaa HY:n geoinformatiikan professori ja Taitan tutkimusaseman johtaja Petri Pellikka.

Hänen tutkimusryhmänsä mallintaa kaukokartoituksen keinoin maankäytön muutosten vaikutusta paikallis­ilmastoon, vesivaroihin, luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten toimeentuloon.

Esimerkiksi Temesgen Abera selvitti väitöstutkimuksessa, että Taitan pensastojen väheneminen ja siirtyminen peltoviljelyyn vähensivät haihduntaa maasta ilmakehään maanpinnan lämpötilojen nousun lisäksi. Sama trendi saatiin Pellikan mukaan tulokseksi dosentti Eduardo Maedan selvityksissä Amazonialla.

Tohtorikoulutettava Antti Autio tutkii väitöskirjaansa varten Taitan alueen maataloutta ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Martha Munyaon tutkimuksen tavoin Autio havaitsi, että viljelijät sekä poliittiset päättäjät ja virkamiehet eivät välttämättä keskustele ongelmasta riittävästi ja samanlaisin termein.

Viljelijät ovat valmiita ottamaan käyttöön uudenlaisia ilmastoälykkäitä menetelmiä ja teknologiaa, sillä he huomaavat lämpenemisen vaikutukset käytännössä. Villieläinten aiheuttamien menetysten lisäksi näkyvimpiä haasteita on uusein tuholaisten leviäminen muun muassa maissikasvustoihin.

Markkinat eivät kuitenkaan jousta, mikä vaikeuttaa investointeja.

Neuvonnasta on Aution arvion mukaan hyötyä vasta, kun alueellisesti saadaan aikaan aito keskusteluyhteys ja paikalliset tarpeet tunnistetaan. Naisviljelijät ideoineen on saatava myös mukaan.

Aution tutkimus perustui työpajoihin ja haastatteluihin sekä kenttäkokeisiin.

Uutista on korjattu 2.3. kello 9:11: Iris Aallon kuvissa tekemät toimet oli merkitty väärin. Ensimmäisessä on menossa hemisfäärikuvaus, jälkimmäisessä käytetään hypsometriä.

Lue myös:

Tutkijat löysivät Itä-Afrikan vuoristometsistä kymmeniä uusia jäkälälajeja

Taitavuorten sumumetsistä on löydetty kokonaan uusia sammalia ja jäkäliä (vuodelta 2016)

Kehitysmaiden pienviljelijät kohtaavat ilmastonmuutoksen harmit ensimmäisinä, mutta saavat onnettoman pienen siivun ilmastorahoituksesta

Kompensoidaanko turhaan? Hiilensidontarahastojen hankkeet jäävät irrallisiksi ja yhtenäinen hiililaskuri puuttuu

Helsingin yliopisto / Petri Pellikka
Iris Aalto mittaa puun pituutta hypsometrillä.

Kymmenen vuotta tutkimusta Taitavuorilla

  • Helsingin yliopiston (HY) Taitan tutkimusasema sijaitsee Taita Tavetan maakunnassa Keniassa lähellä Tansanian rajaa.
  • Ihmisten asutusta ja pieniä maatiloja on alueella kolmen eri luonnonsuojelualueen lomassa.
  • Maakunnassa asuu noin 341 000 ihmistä eli alle prosentti 52-miljoonaisen Kenian väestöstä. Alue on siten kenialaisittain harvaan asuttua, keskimäärin noin 20 henkeä neliökilometrillä.
  • Taitavuoret kiinnostavat tutkijoita varsinkin vanhojen sademetsien ja niiden harvinaislaatuisen rikkaan eläin- ja kasvilajiston vuoksi.
  • HY:n tutkimusasemalla on erikoistuttu paikkatietomenetelmien käyttöön ympäristötutkimuksessa.
  • Satelliittisensoreiden, laserkeilauksen ja digitaalisten mittalaitteistojen tuottamaa tietoa käytetään niin luonnontieteen kuin maatalous- ja metsätieteiden aloilla.
  • Metsien ja peltometsäviljelmien biomassan määrää sekä metsien hiilensitomiskykyä on tutkittu paljon.
  • Tutkimusasemalla on löydetty kymmeniä uusia jäkälälajeja
  • Viimeaikaisissa tutkimuksissa on selvitetty myös muun muassa maaperän vedenpidätyskykyä erilaisessa maankäytössä, pensaskasvillisuuden merkitystä pienilmastolle, maaperän mikrobien vaikutusta maatumiseen ja hiilen­sidontaan sekä termiittiyhdyskuntien ekologiaa.
  • HY:n Taitan tutkimusasema on mukana useissa kansainvälisissä yhteistutkimuksissa.
Lue lisää

Taitavuorten sumumetsistä on löydetty kokonaan uusia sammalia ja jäkäliä

Sinilevämyrkytys tappoi satoja norsuja Botswanassa

400 tapettua norsua: Kiinalainen nainen tuomittiin Tansaniassa satojen syöksyhampaiden salakuljetuksesta

Norsuja pelastettiin pommin tekemästä kuopasta Kambodzhassa