Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Maatalous

Kylvöt etenevät kylmyyden takia verkkaasti ja Etelä-Suomen roudattomana talvehtineet savimaat muokkautuvat tavanomaista huonommin – syyskasvit sen sijaan talvehtivat hyvin

Viljelijät ovat kaavailleet kasvattavansa kevätöljykasvien alaa, mutta toisaalta kylvökauden pitkittyminen voi vielä siirtää alaa takaisin viljalle.
HANNU RAINAMO
Lumet ovat sulaneet Keski-Suomen pelloilta hyvinkin eritahtisesti. Maanantaina nurmilohko vihersi Jämsän Kaipolassa.

Valtaosassa maata kevätviljojen kylvöt eivät ole vielä käynnistyneet, ja suotuisimmillakin alueilla niitä on vasta aloiteltu, todetaan ProAgrian tiistaina julkaisemassa kevään ensimmäisessä kasvutilannekatsauksessa.

Myös Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr) julkaisi tiistaina oman kylvökatsauksensa. Sen perusteella kevät etenee keskimääräisessä aikataulussa: ensimmäisiä viljoja on kylvetty rannikkomaakunnissa Satakunnan korkeudelle asti, ja hernettäkin on kylvössä jo Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Sokerijuurikkaan kylvöt alkoivat Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten.

Kokonaisuudessaan kylvöt ovat kuitenkin vielä aivan alkutekijöissään myös niissä maakunnissa, joissa niitä on aloitettu. Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan maakunnissa kylvöille päästäneen tämän tai ensi viikon aikana, muualla vasta kuun puolenvälissä tai sen jälkeen.

Lapissa pelloilla on vielä runsaasti lunta.

Runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti ja monin paikoin maa on vielä kylmä. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella monet pellot ovat vielä liian kosteita kylvöille.

Etelä-Suomen savimaat muokkautuvat roudattoman talven jälkeen tavanomaista huonommin. Paikoitellen talven ja kevään runsaat sateet ovat liettäneet hieta- ja hiesumaita.

Maan etelä- ja länsiosien savisilla ja hiesuisilla lohkoilla tasausäestykset ovat olleet tarpeen.

Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pellot ovat sen sijaan muokkautuneet hyvin.

Ensimmäisinä istutetut varhaisperunakasvustot ovat jo ehtineet taimettua. Yöhallat ovat koetelleet kasvustoja, mutta hallasuojauksien ansiosta kasvustot ovat säästyneet suurimmilta vioituksilta.

Varhaisherneen kylvöt käynnistyivät huhtikuun alussa Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä sadonajoituksen mukaisesti.

Myös varhaisporkkanan kylvöjä on ehditty jo tehdä. Kesäporkkanan sekä muiden juuresten kylvöt ovat pian käynnistymässä.

Sipulin kylvöt ja istutukset aloitettiin Ahvenanmaalla kaksi viikkoa sitten.

Ensimmäisiä varhaiskaaleja ja -salaatteja päästiin istuttamaan jo pääsiäisen jälkeen Etelä-Suomessa, mutta laajemmin istutukset käynnistyivät huhtikuun loppupuolella.

Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

Viljelysuunnitelmien perusteella muutokset eri kasvien viljelyaloissa ovat "hyvin maltillisia", ProAgria-keskusten asiantuntijat kertovat.

Valinnoissa on nähtävissä hienoista suuntausta kohti monipuolisempaa viljelykasvivalikoimaa, jonka avulla pyritään pienentämään markkinatilanteen ja sääolojen epävakauden aiheuttamia riskejä.

Kevätöljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan erityisesti Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Toisaalta Vyrin asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Savossa suunniteltua rypsialaa saattaa siirtyä kevätviljoille, jos kylvöt viivästyvät kylmän sään vuoksi.

Kaura-ala on kasvamassa Satakunnassa ja Pirkanmaalla, sokerijuurikkaan Satakunnassa ja Pohjanmaalla.

Kuminan viljely kiinnostaa puolestaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa.

Viime vuosien epäonnistumiset härkäpavun viljelyssä ovat vähentäneet kiinnostusta sen viljelyyn.

Herne sen sijaan kiinnostaa viljelyn hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta. Sen viljelyn laajentamista harkitaan Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaan rannikkoalueella.

Luomualojen arvioidaan kasvavan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa.

Syyskasveille ja nurmille sekä marja- ja omenakasvustoille päättynyt talvi oli suotuisa: paksu lumipeite tarjosi hyvän suojan ja talvituhot jäivät vähäisiksi, ProAgria-keskusten liiton kasvutilannekatsauksessa todetaan.

Suurimmassa osassa maata syysviljat ja -öljykasvit ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin. Talvehtimisongelmia on havaittu ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueen syysvehnä- ja nurmikasvustoissa.

Merkittäviä kasvinsuojeluongelmia ei ole toistaiseksi havaittu.

Rikkakasvitilanne on tavanomainen. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa esiintyy yleisimmin.

Syysviljat ja nurmet ehtivät aloittaa kasvuaan huhtikuun alun lämpöjakson aikana suotuisimmilla alueilla. Pohjois-Suomessa kasvustot ovat vielä lepotilassa tai lumen peittämiä.

Lämpimän jakson jälkeen päivälämpötilat laskivat, ja yöpakkasia on esiintynyt koko maassa. Se on hillinnyt kasvustojen kehitystä niilläkin alueilla, joilla se on ehtinyt käynnistyä.

ProAgrian-keskusten asiantuntijoiden tämänhetkisten arvioiden mukaan yöpakkaset eivät ole aiheuttaneet vioituksia kasvustoihin. Tilannetta pystytään kuitenkin arvioimaan paremmin vasta, kun kasvu on jälleen päässyt käyntiin.

Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitukset aloitettiin jo huhtikuun alkupuolella maan etelä- ja länsiosissa sen jälkeen, kun lumet olivat sulaneet ja pellot kuivuneet koneita kantaviksi.

Maan sisäosissakin päästiin lannoituksiin huhtikuun lopulla.

Myös nurmien lannoitukset aloitettiin ensimmäisillä alueilla jo huhtikuun alussa. Kylmä ja sateinen jakso kuitenkin keskeytti lannoitukset useilla alueilla.

Etelä-Suomessa kevätlannoitukset ja nurmien paikkauskylvöt on saatu lähes tehtyä. Maan pohjoisosissa ja Kainuussa kevätlannoituksien käynnistämistä joudutaan vielä odottamaan.

Mansikan kasvu on alussa Etelä- ja Keski-Suomessa, samoin pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen.

Paikoitellen runsaan lumimassan on havaittu aiheuttaneen repeämiä pensasmarjojen oksiin.

Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan ja lannoittamaan maan keskiosia myöten ensimmäiseksi kuivuneilla lohkoilla.

Lue myös:

"Aamukuudesta iltakymmeneen, niin tämä lohko on kylvetty" – somerolaisviljelijän paras pelto on tänä vuonna vehnällä

Lue lisää

ProAgria: Kylvöt käynnissä koko maassa viimeistään kuun puolivälissä – kylmästä säästä huolimatta kevättyöt vielä etenevät keskimääräisessä aikataulussa

"Nyt on paras mahdollinen kevätsää laiduntilalle"

Luhangalla pellolle päästiin kaksi viikkoa etuajassa - katso video!

Vyr: Satoa uhkaa jäädä pellolle