Upottavat suot ja korjaamattomat myrskytuhot pysäyttävät Venäjän panssarivaunut – itärajalla aloitetaan pilottihanke
Orpon hallitus on on asettanut työryhmän selvittämään, miten luonnon ennallistaminen itärajalla voisi hyödyntää maanpuolustusta. Pilottihanke käynnistetään rajavyöhykkeellä valtion omistamilla mailla.
Itä-Suomen ojitettujen soiden ennallistaminen vaikuttaisi alueen ekosysteemiin positiivisesti ja loisi fyysisen kulkuesteen maanpuolustuksen tarkoituksiin. Kuva: Sanne KatainenOrpon hallitus on on asettanut työryhmän selvittämään, miten luonnon ennallistaminen itärajalla voisi hyödyntää maanpuolustusta.
Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä käynnistää pilottihankkeen rajavyöhykkeellä sekä arvioi ennallistamisen mahdollisuuksia jatkuvassa sotilaskäytössä olevilla alueilla. Työ käynnistetään valtion omistamilla mailla.
Ennallistamalla esimerkiksi soita, entisiä turvetuotantoalueita tai jättämällä myrskytuhoja korjaamatta, voidaan luoda maastoon luonnollisia etenemisesteitä. Samalla edistetään luontokadon pysäyttämistä ja luonnon elpymistä, ministeriöiden tiedotteessa todetaan.
Työryhmän toimikausi on 30.10.2025–31.5.2026.
Työ käynnistetään valtion omistamilla mailla.
Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Pauli Aalto-Setälä (kok.) jätti helmikuussa 2024 toimenpidealoitteen taktisesta ennallistamisesta.
”On mukava nähdä, kuinka jo pitkään edistämäni hanke ottaa nyt konkreettisia askeleita eteenpäin”, Aalto-Setälä iloitsee tiedotteessaan.
Itä-Suomen ojitettujen soiden ennallistaminen vaikuttaisi alueen ekosysteemiin positiivisesti ja samalla loisi fyysisen kulkuesteen maanpuolustuksen tarkoituksiin.
”Ennallistettu suoalue on märkä ja upottava. Siten se on vaikeasti kuljettava ja todennäköisesti vastaisi esteenä melko korkeaa aitaa, puhumattakaan ennallistetun suon aiheuttamasta estevaikutuksesta raskaille panssarivaunuille”, Aalto-Setälä perusteli toimenpidealoitteessaan.
Aloitteen mukaan Pohjois-Karjalan ja Kainuun välisellä alueella voisi olla noin 500 neliökilometriä järkevästi ennallistettavissa olevaa suota.
Aloitteen mukaan esimerkiksi Pohjois-Karjalan ja Kainuun välisellä alueella voisi joidenkin arvioiden mukaan olla noin 500 neliökilometriä järkevästi ennallistettavissa olevaa suota.
Aalto-Setälä pitää positiivisena, että hankkeessa edetään käytännön tasolle jo ensimetreillä.
”Hankkeessa päästään heti konkretian tasolle, kun rajavyöhykkeellä käynnistetään pilottihanke sekä arvioidaan ennallistamisen mahdollisuuksia jatkuvassa sotilaskäytössä olevilla mailla.”
Hanke nivoutuu Aalto-Setälän mukaan käynnissä olevan EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoon. Suomen ehdotus kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi tulee toimittaa EU:lle elokuun 2026 loppuun mennessä.
Aalto-Setälä nostaa myös esiin, että toimenpiteillä olisi taloudellisiakin hyötyjä.
”Soiden ennallistamisella voidaan pienentää Suomen tarvetta ostaa muilta EU-mailta nieluoikeuksia lulucf-asetuksen mukaisen laskennallisen takamatkan umpeen kuromiseksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







