Maatalous

Valkoposkien tappamista karkotuskeinona ei tutkita tänä keväänä – paikallisen ely-keskuksen mielestä tutkimusta tarvittaisiin

Lintujen reagointia laukausten ääniin tutkitaan starttipistoolilla.
Lari Lievonen
Luonnonvarakeskuksen ja Pohjois-Karjalan ely-keskuksen työntekijät kasasivat telineitä ja asensivat maanantaina hanhien karkottamiseen tarkoitetut laserlaitteet käyttökuntoon Tohmajärvelle ja Kiteelle.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) hallinnoima hanhipeltokokeilu-hanke on käynnistynyt Pohjois-Karjalassa.

Luken työntekijöitä on valkoposkihanhien kevätmuuton ajan Keski-Karjalassa havainnoimassa lintuja. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat linnut, joihin kiinnitetään gps-paikannin ja joihin kohdistetaan karkotustoimia.

Toimet ovat lintuja vahingoittamattomia, sillä Luke ei ole anonut lupaa ampua valkoposkihanhia kevätmuuton aikana tutkimusta varten.

Hanhipeltohankkeen johtaja Luken tutkimusprofessori Jukka Forsman ei näe ampumista ratkaisuna ongelmiin lintujen suuren määrän takia. Lintujen reagointia laukausten ääniin tullaan ainakin tämän kevätmuuton aikana testaamaan starttipistoolilla.

Äänipelotteiden käyttö hanhien karkotuksessa on sallittua Pohjois-Karjalan ely-keskukselle jo vuosia sitten myönnetyn poikkeusluvan perusteella.

Viljelijöille myönnetyissä poikkeusluvissa äänipelotteet, lintujen vahingoittaminen tai koirien käyttö ovat kiellettyjä karkotusmenetelmiä kevätmuuton aikana.

Pohjois-Karjalan elyn laji­vahinkokoordinaattori Mika Pirisen mielestä kevätampumisen tehoa karkotuskeinona pitäisi tutkia.

Paikallisen elyn kanta käy ilmi myös tuoreista Varsinais-Suomen ely-keskuksen tekemistä poikkeuslupapäätöksistä koskien valkoposkihanhia.

Pohjois-Karjalan ely-keskukselta pyydetyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: "Tappamista sisältävän karkotuksen vaikutusta ei tunneta vielä riittävästi. Tappamisen vaikutusta muun muassa hanhiparvien liikkeisiin ja muuhun käyttäytymiseen sekä paikalliseen pesimälinnustoon tulisi tutkia niin keväällä kuin syksyllä."

Samassa lausunnossa paikallinen viranomainen myös toteaa, että pelkkään ääneen perustuvia karkottimia ei tulisi käyttää, sillä linnut tottuvat niihin nopeasti ja niistä syntyy häiriötä ympäristöön. "Lintujen karkottaminen ihmisvoimin on tehokasta, mutta kallista."

Myös Luke toteaa omassa Varsinais-Suomen ely-keskukselle toimitetussa lausunnossaan, että "ampumisen vaikutuksesta on siis vähän kunnollista ja tieteellisesti tuotettua tietoa, joten Luke ei pysty antamaan selkeitä suosituksia."

Koska kunnollista ja tieteellisesti tuotettua tietoa ei ole, ei Varsinais-Suomen ely-keskus pysty tulevaisuudessa myöntämään poikkeuslupia, jotka sallisivat ampumisen keväällä, toteaa Pirinen.

Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi vajaa kaksi viikkoa sitten poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen itäiselle Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon. Vireillä on edelleen 140 poikkeuslupahakemusta, jotka koskevat pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Suomea.

Lue myös:

Valkoposkihanhille järjestetään lasershow 7 000 euron laitteella – täysautomaattinen lasersäteitä ampuva linnunkarkotin on viljelijöiden viimeinen oljenkorsi

Lue lisää

Hallinto-oikeus hylkäsi luonnonsuojeluliiton valituksen Tohmajärven hanhiluvasta – 12 viljelijän lupa oli ensimmäinen viime toukokuussa myönnetty ampumislupa

Pohjoismaiden ja Baltian viljelijäjärjestöt vaativat EU-komissiolta toimia valkoposkihanhien kannansäätelyyn – siirrettävä metsästettäväksi lajiksi pikimmiten

Ministerit valmistelevat valkoposkihanhia koskevaa kirjelmää komissiolle – Leppä ja Mikkonen vaativat yhdessä lajin siirtämistä metsästettävien lajiliitteeseen

Kalastajien mitta täyttyi: jättivät ely-keskuksen lupakäsittelystä kantelun oikeuskanslerille – merimetsoja koskevien poikkeuslupien käsittelyaika on kestänyt 8–10 kuukautta tai pitempään